Kierrätyslannoitteille pyritään luomaan markkinoita hallituksen kärkihankkeen tavoitteiden mukaisesti. Tarjonnan lisääntyminen on lisännyt myös kiinnostusta tuotteisiin. Viljelijän kannalta kyse on rahasta.
Suomi haluaa olla kiertotalouden mallimaa. Ensimmäisenä maailmassa on luotu kiertotalouden tiekartta; Yksi osa sitä on kierrätyslannoitemarkkinoiden luominen ja avaaminen.
Hallituksen tavoite on saattaa Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla vähintään puolet Suomessa syntyvästä lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.
”Myös EU:n tasolla ravinteiden kierrätys on noussut isoksi asiaksi”, Baltic Sea Action Groupin Järki Lannoite -hankkeen projektikoordinaattori Kaisa Riiko toteaa.
Kierrätyslannoitteiden myötä kaivataan uudenlaista ajattelua myös konekalustoon. Vetoletkulevityksellä säästetään peltoja painavilta lietevaunuilta.
Lanta jakoon tasaisesti
Tiloilla kierrätyslannoitteissa kiinnostaa erityisesti orgaaninen osa, koska maan rakenne kaipaa sitä viljan monokulttuurissa.
”Lannalle on osin jo kysyntää enemmän kuin tarjontaa”, Riiko toteaa. Lanta kuitenkin jakautuu pelloille epätasaisesti. Varsinais-Suomessa alle 20 prosentille pelloista käytetään karjanlantaa, Pohjois-Savossa luku on lähes 40 prosenttia.
Sama näkyy fosforitaseissa. Uudellamaalla tase on keskimäärin –2 eli sato ottaa pellosta enemmän fosforia kuin sinne laitetaan. Kotieläintalouden puute näkyy luvussa. Varsinais-Suomen vahvalla sikatalousalueella luku on +1, Pohjois-Savossa +4 ja Pohjanmaalla +8.
”Lanta on alhaisen ravinnepitoisuuden tuote. Sitä ei kannata kuljettaa, ja siksi se pitäisi väkevöittää. Siipikarjan lanta on sellaisenaankin väkevämpää, ja sen ravinteiden arvo kestää kuljetuskustannusta”, Riiko sanoo.
SAARA LIESPUU, teksti ja kuvat
Lue koko juttu toukokuun 2017 Maatilan Pellervosta. Tilaajille lehti kokonaisuudessaan on saatavilla e-arkistossa osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.