Kaikenlaisten päähänpistojen tuloksena rakennettu kiintomädätystekniikkaa hyödyntävä biokaasulaitos pitää Salosten veljesten tuvat lämpimänä ja sähkövalossa.
Vaikka Jussi Salonen naurahtaen tuumaa biokaasulaitoksen rakentamisen kaikenlaisen päähänpiston tulokseksi, on biokaasun tuotanto kiinnostanut häntä ja Eero Salosta jo pidempään, ja nyt Demecan uusi Kiintomädätyslaitos sattui sopivaan ajankohtaan.
”Muilla ei oikein ollut meille järkevää laitosta toimitettavana”, Jussi Salonen perustelee.
Demecan patentoima Kiintomädätys-teknologia pystyy käsittelemään märkämädätystä kuivempaa ainesta prosessin toimintavarmuuden kärsimättä.
”Kiintomädätys yhdistää märän ja kuivan edut. Syöteseoksen kokonaiskuiva-ainepitoisuus voi olla jopa 20 prosenttia, mikä on jo lapioitavaa tavaraa”, sanoo Demecan myyntijohtaja Sami Vinkki.
Kiintomädätys selättää kuivemman massan haasteet homogenisoimalla ja silppuamalla kuivasyötteet hienoksi. Reaktoriin syötettävä massa pidetään pumpattavana, jolloin bakteeritoiminta on tehokasta ja laitoksesta saadaan kustannustehokas ja toimintavarma. Kiintomädätyslaitoksen korkeampi kuiva-ainepitoisuus tuottaa enemmän kaasua märkämädätyslaitos.
Liete tulee Salosen tilalla suoraan navetasta syötteenkäsittelykonttiin, jossa se homogenisoidaan. Kuivat syötteet eli säilörehu ja alle puolivuotiaiden vasikoiden karsinoista kertyvä kuivalanta menevät syöttölaitteen läpi ja massaa hienonnetaan vielä kuivien syötteiden sekoittuessa lietteeseen.
Lopputuloksena säilörehu ja olki silppuuntuvat noin sentin mittaisiksi pätkiksi. Näin kuivakin jae pysyy helposti käsiteltävänä ja korsimaiset syötteet hajoavat prosessissa.
”Mädätysjäännös on tasalaatuista, helposti pumpattavaa lietettä. Prosessi notkistaa syötteitä ja jäännöksen kuiva-ainepitoisuus on lietetiloilla yleensä alle kymmenen prosenttia”, Vinkki selventää.
Reaktorista jäännös johdetaan suoraan lietesäiliöön ja käytetään lannoitteena. Mädätysjäännöksessä lannan typestä suurempi osa on liukoisessa muodossa. Jäännös ei lajitu tavallisen lietteen tapaan, joten sen käsittely on helpompaa ja tasalaatuisena se painuu nurmillekin paremmin.
Lue koko juttu maaliskuun 2018 painetusta Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko jutun myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
