Viljakas-kuivuri yhdistää piirteitä lämminilma- ja kylmäilmakuivurista. Siinä auringon lämmittämä ilma puhalletaan kuivaamaan liikkuvaa viljaa. Parhaiten Viljakas soveltuu erikoiskasvi- ja luomutiloille.
Viljakkaan tarina alkaa 1990-luvulta, jolloin kestiläläinen Marttilan perhe rakensi maatilalleen kylmäilmakuivurin. Se toimi muuten hyvin, mutta perinteisten kylmäilmakuivureiden tapaan se oli työläs hoidettava. Kuivattavan viljakerroksen pintaan muodostui tiivistymisvettä, joten viljaa piti sekoitella lapiolla, jottei se homehtuisi. Lapiotyö alkoi harmittaa. Siitä alkoi perheen keksijä-isän sisuuntuminen.
”Jos ei helppokäyttöisempää kylmäilmakuivuria saa jostakin, teen sellaisen itse”, Jorma Marttila totesi.
Noin kymmenen vuoden kehitystyön lopputuloksena syntyi Viljakas-kuivuri, jonka Marttila kehitti yhteistyökumppaneineen. Kehitystiimissä on ollut mukana muun muassa Nokia- ja VTT-taustaisia insinöörejä.
Tällä hetkellä perheyritys Viljakas Oy:n valikoimissa on kaksi erimallista kuivuria. Rakennuksen sisään pystytettävän kiinteän mallin lisäksi tarjolla on kuusi- tai yhdeksänmetriseen liikuteltavaan merikonttiin rakennettu lavakuivuri. Konttikuivureiden vetoisuudet ovat 1–13 tai 2–23 kuutiota, ja kiinteän mallin 3–35 kuutiota.
Viljakas-kuivureiden veroton lähtöhinta on 34 000 euroa mallista ja varustuksesta riippuen. Lisävarusteena kuivuriin saa esimerkiksi aurinkoseiniä.
”Kaikki pienet tilat eivät saa investointitukea. Heille sopiva ratkaisu voisi olla kuivurin vuokraus tai yhteiskäyttö”, markkinointipäällikkö Susanna Hämäläinen kertoo.
Patentoitu kuivuri on jo monesti palkittu valtakunnallisissa kilpailuissa: Vuoden energiaoivalluksena ja Maaseudun tulevaisuuden tekijä -finalistina. Tänä vuonna Viljakas Oy valittiin Kasvu Openin finaaliin.
Liike on lääke
Viljakas-konttikuivuri on siirrettävä kylmäilmakuivuri erikoiskasveille, joiden hehtaarisato tai viljelyala ei ole kovin suuri. “Ison tilan ja yleensä viljankuivatuksen ainoaksi kuivuriksi kapasiteetti on riittämätön”, Nysand arvioi.
Kylmäilmakuivatukseen sopivat varsinkin elokuussa tuleentuvat kasvit, kuten kumina tai nurmikasvisiemenet. Lisälämmön turvin voi kuivattaa myöhäisempiäkin kasveja.
Viljakas-kuivurissa vilja liikkuu koneellisesti. Kuivurin pohjalla on hydrauliikkakuljetin, joka tuo kuivattavaa satoa kohti kuivurin etuseinää. Siitä siemenet siirtyvät kuivurin takaosaan spiraali- tai kolakuljettimella, johon on yhdistetty esipuhdistin.
Koska siemeniä sekoitetaan kuivatuksen aikana, Viljakkaassa voi käyttää lisälämpöä jopa lämminilmakuivurin verran.
Ellei satoa kierrätettäisi, lisälämpöä voisi käyttää paljon rajallisemmin. ”Perinteisissä kylmäilmakuivureissa riski veden tiivistymisestä viljan pintakerrokseen kasvaa, jos lisälämpöä on enemmän kuin 5–7 astetta”, tutkija Matts Nysand Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Viljakkaassa lisälämpöä voi tuottaa esimerkiksi auringolla, hakkeella, polttoöljyllä tai kaasulla.
Lähtökohtaisesti Viljakasta markkinoidaan kuitenkin aurinkolämmitteisenä kuivurina. Silloin Viljakkaalla voi päästä valmistajan mukaan jopa 90 prosentin säästöön energiakustannuksissa polttoöljyä käyttäviin lämminilmakuivureihin verrattuna.
Lue koko juttu painetusta marraskuun 2018 Maatilan Pellervosta. Tilaajana koko lehden löydät myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
