Ilmaston lämpeneminen runsastaa nykyisiä metsätuholaispopulaatioita, mutta saattaa tuoda myös uusia tuhohyönteisiä ja sienitauteja. Tulevaisuuden uhkiin voidaan varautua suosimalla monipuolista metsikkörakennetta ja vähintään kahden, kolmen puulajin palstoja.
Metsät kasvavat ja voivat valtaosin hyvin. Suomessa on toistaiseksi vältytty Etelä-Ruotsin ja Etelä-Norjan kaltaisilta laajamittaisilta metsätuhoilta, pitkälti metsikkörakenteemme ja erilaisen metsähoitokulttuurimme ansiosta.
”Tuhoilta on mahdollisesti suojannut myös puiden geneettinen eroavuus. Esimerkiksi kuusemme ovat todennäköisesti itäistä alkuperää toisin kuin Ruotsissa ja Norjassa”, sanoo tutkija Heikki Nuorteva Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Valtakunnan metsien 12. inventoinnin tulosten mukaan metsikön laatua alentavien tuhojen osuus oli viime vuonna hieman lisääntynyt vuoteen 2016 verrattuna, mutta vuosien 2009–2017 aikana pikemminkin vähentynyt.
”Metsätuhoraportti on sikäli lohdullista luettavaa, sillä kokonaisuudessaan tilanne on huomattavasti parempi kuin muissa Pohjoismaissa ja Pohjois-Euroopassa. Silti emme voi tuudittautua siihen, että tilanne jatkuu yhtä suotuisana”, Nuorteva tähdentää.
Esimerkiksi tervasroso ja versosurma ovat lisääntyneet koko maassa. Männyn punavyökaristeen on havaittu yleistyneen etenkin Keski-Suomessa.
Leudontuneiden talvien vuoksi meillä menestyy nyt lajeja, joita ei juuri aiemmin ole tavattu. Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vaaralliset metsätuholaiset havununna ja lehtinunna ovat voimistaneet kantojaan Suomessa.
”Simulaatiomalleihin perustuvien ennusteiden mukaan ne levittäytyvät useita satoja kilometrejä pohjoisemmaksi ilmaston lämmetessä”, Nuorteva perustelee.
Ilmastonmuutos voimistanee meillä luontaisesti esiintyviä tuholaiskantoja. Niiden rinnalle saattaa ilmaantua myös uusia vieras- ja tulokaslajeja.
Kansainvälisen kasvikaupan ja esimerkiksi puisten pakkausmateriaalien mukana on jo nyt levinnyt metsäpuiden tauteja ja tuhohyönteisiä. Satunnaisesti on tavattu mäntyankeroisia, jotka on onnistuttu taltuttamaan ennen leviämistä metsiin.
”Henkilökohtaisesti olen huolissani vuoristonilurista. Eurooppaan ja Suomeen levitessään se saattaisi tehdä kohtalokasta jälkeä, sillä kotoinen metsämäntymme on altis sen tuhoille.”
Vuoristoniluri on kovan luokan tuholainen: kymmenessä vuodessa se on tappanut Länsi-Kanadassa ja Yhdysvalloissa Suomen metsäpinta-alan verran männiköitä, tietää Kanadan tuhoalueita kiertänyt tutkija.
Suurin uusien tuholaisten riski kohdistuu ensimmäisenä Etelä-Suomen ja rannikkoalueen metsiin sekä mahdollisesti myös Itä-Suomeen.
Lue koko juttu joulukuun 2018 painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajana pääset lukemaan sen ja koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
