Kähkösen suvun miehet ovat korjanneet metsäkoneita niin kauan kuin niitä on ollut olemassa. Koneiden toimintavarmuuden parantumisen myötä työnkuva Metsäkonehuolto Kähkösellä on muuttunut. Korjaamisen sijaan pääpaino on huolloissa.

Metsäteollisuuden nousukausi raikaa ryskeenä metsissä. Se tietää tuntien kertymistä metsäkoneiden mittareihin. Kun koneita käytetään, niitä on myös huollettava ja korjattava säännöllisesti.

Vilkkaasti käynyt puukauppa näkyi viime vuonna työmäärän kasvuna myös Metsäkonehuolto Kähkösen verstaalla Nakkilassa. Yritys toimii John Deeren metsäkoneiden sopimushuoltajana Länsi-Suomessa. Toiminta-alue rajautuu Kristiinankaupunki–Mouhijärvi–Tammisaari-linjan länsipuolelle.

Janne ja Veli-Matti Kähkösen luotsaamalla, kymmenen työntekijän metsäkonekorjaamolla huoltoja tehtiin viime vuonna noin 150.

”Huollettavia koneita on puolensataa ja keskimäärin ne käyvät pajalla pari kertaa vuodessa”, toimitusjohtaja Janne Kähkönen laskeskelee.

Sopimusasiakkaat ovat viime vuosina lisääntyneet. Lähes kaikilla aktiivisesti toimivilla, uudehkoilla metsäkoneilla töitä tekevillä yrityksillä on huoltosopimus.

”Hyvällä huollolla ja vikojen ennakoinnilla voidaan välttyä jopa kymmenien tuhansien eurojen remonttikuluilta ja seisokkipäiviltä. Huoltosopimuksilla varmistetaan, että koneet pysyvät käynnissä ja korjaamolaskut kurissa”, Kähkönen perustelee.

Koneet ilmoittavat huoltotarpeestaan jo hyvissä ajoin tuntimäärän täyttymistä. ”Kun kone hälyttää lähestyvästä huollosta, kuljettaja laittaa meille whatsapp-viestin, ja voimme sovittaa huollon parhaiten yrittäjälle sopivaan hetkeen. Se auttaa myös meitä suunnittelemaan omaa työtämme.”

Kalliita metsäkoneita ei ole varaa pitää jouten. Huoltojen ja korjausten pitää sujua ajallaan ja ripeästi. Korjaamoyrittäjälle se tuo suorituspaineita, joskin kokemuksen myötä stressiä oppii Kähkösen mukaan hallitsemaan.

Nykyiset metsäkoneet ovat Vellu Kähkösen mukaan erittäin varmatoimisia. Kone pysyy kunnossa, kun sitä huolletaan ja säädetään säännöllisesti.

Kyläkauppa ja konekorjaamo

Janne ja Veli-Matti Kähkösen isovanhemmat tulivat Nakkilan Kivialhoon siirtolaisina ja perustivat vuonna 1950 kyläkaupan, jonka pyörittämistä seuraavat sukupolvet ovat jatkaneet. Tällä hetkellä kauppa työllistää kaksi henkilöä.

Kaupanpidon ohessa nykyisten yrittäjien isä, Markku Kähkönen korjasi moottorisahoja ja pienkoneita. Osaamisen kasvaessa remonttikohteiden koko kasvoi. 1980-luvulta alkaen puunkorjuu alkoi koneellistua. Kasvavalle metsäkonekannalle tarvittiin myös korjauspalveluja. Siihen saumaan Markku Kähkönen perusti 30 vuotta sitten korjaamoyrityksen. Janne Kähkönen tuli yritykseen töihin vuonna 1993 valmistuttuaan ammattikoulusta autonasentajaksi. Kahdeksan vuotta nuorempi pikkuveli Veli-Matti eli Vellu seurasi sittemmin perässä.

”Isä-Markku on edelleen toiminnassa mukana ja vastaa lähinnä pienkoneiden korjauksesta”, miehet kertovat.

Metsäkoneet ovat tulleet yhä hienommiksi ja teknisimmiksi, mutta myös koko ja paino ovat kasvaneet. ”Jos vanhaan korjaamohalliin sopi hyvinkin kaksi 90-lukuista konetta rinnakkain, enää sinne ei taitaisi mahtua edes yhtä uutta järeää metsäkonetta”, Janne vertaa.

Uusi, nykyaikainen korjaamohalli varasto- ja sosiaalitiloineen rakennettiin vuonna 2012. Nyt katto on riittävän korkealla ja seinät etäällä. ”Ennen isoa huoltoa kaikki koneet pestään perusteellisesti. Puhtaan koneen parissa, lämpimässä hallissa on mukavampi tehdä töitä”, Janne sanoo.

Korjaamolla on laaja varaosavarasto, josta löytyy tavanomaisimmat osat kaikkiin John Deeren metsäkoneisiin. Ylipäätään varaosien saatavuuteen ja toimitusnopeuteen korjaamolla ollaan tyytyväisiä. Päävarastolta Ruotsista tänään tilatut osat ovat seuraavana aamuna liikkeen oven takana, myös Tampereen varasto on kattava ja nopeatoiminen.

Metsäkoneiden lisäksi yritys huoltaa ja korjaa maatalouskoneita sekä toimii John Deere -traktorien sopimushuoltajana Satakunnassa. ”Maatalouspuoli on hyvä lisä, mutta edelleen metsäkoneet ovat päätoimialaamme. Niiden osuus runsaan 4,5 miljoonan euron liikevaihdosta on 80 prosenttia”, Janne Kähkönen sanoo.

Lue koko juttu tammikuun 2019 painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajana voit lukea koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli