Metsänlannoitus on kannattava ja varma sijoitus. Hyvissä kangasmaiden havupuukohteissa yhdellä lannoituskerralla sijoitetulle rahalle saa 10–15 prosentin vuotuisen tuoton 6–8 vuodeksi. Lannoitus lisää metsän kasvua, hiilensidontakykyä sekä hakkuutuloja.
Metsänhoitoyhdistysten aktiivisen kampanjoinnin ja puun hyvän markkinatilanteen ansiosta lannoitusmäärät ovat tänä vuonna selvässä kasvussa. Metsänlannoitusten määrä oli maassamme alimmillaan vuonna 2006 noin 25 000 hehtaarissa. Toinen 30 000 hehtaarin aallonpohja koettiin 2012. Viime vuosina määrä on kivunnut jo 50 000 hehtaariin. Tänä vuonna kokonaislannoitusalan odotetaan kasvavan huomattavasti. Muutamien metsänhoitoyhdistysten alueella lannoitukset lähes kaksinkertaistuvat, esimerkiksi Kanta-Hämeessä.
”Hämeen metsät ovat Suomen runsaspuustoisimmat ja on hienoa, että metsänomistajat ovat heränneet hakemaan parempaa tuottoa lannoittamalla”, metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen johtaja Eija Vallius sanoo.
Lähtökohtana on hyvin hoidettu, ajallaan harvennettu ja terve metsä, jossa vesitalous on kunnossa. Jos harvennukset ovat jääneet tekemättä ja ojat perkaamatta, ei lannoituksella saavuteta tavoiteltua tulosta. Parhaita kohteita ovat 30–70-vuotiaat harvennetut männiköt ja kuusikot sekä päätehakkuuta lähestyvät kuviot.
”Lannoituksella saadaan laadukkaat puuyksilöt tuottamaan arvokasta laatupuuta. Se lisää vähäoksaisen tyvitukin määrää sekä tuottaa terveoksaista latvatukkia”, Vallius listaa.
Kanta-Hämeessä lannoitusala ylittänee tänä vuonna 800 hehtaarin rajan. ”Tämä on hyvä saavutus, sillä viime vuosina lannoituksia on toteutettu vain 350–500 hehtaarin verran”, hän perustelee.
Keskustelu kasvatuslannoituksen hyödyistä laadullisesti ja taloudellisesti on herättänyt metsänomistajat tarttumaan toimeen. Valliuksen mukaan yhdistysten kampanjointi osoitti, että kun keskitytään aiheeseen, saadaan myös tuloksia.
Metsänlannoitusta ei ehkä ole pidetty viime vuosina riittävästi esillä, eikä oikeaa tietoa asiasta ole ollut tarpeeksi tarjolla. ”Uskon, että myös ilmastokeskustelu on osaltaan lisännyt kiinnostusta metsien lannoitukseen”, Vallius lisää.
Lue koko juttu painetusta toukokuun 2019 Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
