Kun tähtäimessä on hyvä sato, saa olla silmä tarkkana koko kesän ja pitää tietää, mitä tekee. Jokainen kasvuvaihe ja sääennuste on tarkassa seurannassa.

Vehmaalainen Harri Mäkitalo hakee pelloilta hyvää satoa.

”Peltojen pitää olla kunnossa, kaikki pitää tehdä ajallaan. Iso sato tehdään kasvinsuojeluruiskulla.”

Jos on oikeaan aikaan hereillä, osaa antaa kasvustoon oikeaan aikaan piristystä tai painaa tarvittaessa jarrua. Mäkitalo kertoo seuraavansa sääennusteita ja kasvustoja todella tarkasti. Jos on viikon, pari lomalla, tai kesällä on menossa rakennusprojekti, eikä ole tarkkana, jotain voi mennä ohi.

Peltomaan hinta Varsinais-Suomessa on noussut kohtuuttomiin ja se luo paineita saada suuria satoja. Sama koskee peltojen vuokrahintoja.

”Kun on isot vuokrat, pelloilta on saatava katetta. Muutenhan tämä on ihan tyhmää touhua.”

Hyvä sato alkaa kuutosella

Hyvänä viljasatona hän on joskus pitänyt viittä tonnia, mutta nyt raja on kavunnut kuuteen tonniin.

Puimurin satomittaria hän pitää mielekkäänä työkalua.

”Satomittarissa konkretisoituu se, missä on onnistunut tai epäonnistunut. Kun mittarissa vilahtelee lukuja kahdeksan tonnin molemmin puolin, 5 500 kilon sato tuntuu pieneltä ja rupeaa miettimään, mikä on vikana.”

Harri Mäkitalo seuraa viljan hintoja tarkasti. Hän suunnittelee hinnan kiinnittämistä.

Sibeliuksessa hyvä sakoluku

Mäkitalolla on viljelyssä vuokramaineen 185 hehtaaria. Hän on mukana isossa emakkosikalassa, joten lietettä on käytössä riittävästi. Sen lisäksi Mäkitalo käyttää Hivensalpietaria.

Viljelyssä on syys- ja kevätvehnää, ohraa, kauraa ja kevätrapsia.

”Sadonparannus tulee uusista lajikkeista. Olen pitkään viljellyt Amaretto-vehnää. Sen sakoluku on tehnyt ennenkin kiusaa, mutta viime syksynä koko sato meni rehuksi. Sakoluku ei noussut, se jäi välille 78–160. Syy jäi mysteeriksi.”

Kylvössä oli myös Sibelius-vehnää. Samoilla viljelytoimilla, samalla lailla hyvissä keleissä puituna sen sakoluku on esinäytteiden mukaan 250–260.

Mäkitalolla on paljon pieniä viljasiiloja, joissa hän pitää erilaatuiset viljaerät erillään.

”Jos vehnä on erittäin huonoa, se menee suoraan rehuksi. Jos laatu on siinä rajoilla, varmistan leipäviljakelpoisuuden sekoittamalla parempaa joukkoon.”

Lue koko juttu tammikuun 2020 painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta.

Jaa artikkeli