Kaukana tulevaisuudessa maatilan navetassa lehmä voidaan korvata tankillisella mikrobeja. Sitä odottaessa tiloilla kannattaa erikoistua ja kehittää ruuan myyntikanavia, sanoo Lauri Reuter.
Ruuan kasvava kysyntä, luonnon monimuotoisuuden häviäminen, uhkaava pula resursseista ja ilmastonmuutos johtavat siihen, että nykyisenkaltainen maatalous muuttuu väistämättä. Nokkelimmat varautuvat tulevaisuuteen jo nyt. Vaihtoehtoja on olemassa, ja uusia kehitetään jatkuvasti. Asioita pitää ajatella aivan uudella tavalla.
Tietenkään maailma ei muutu yhdessä yössä. Uusi tulee ensin nykyisen tuotannon rinnalle.
”Se on varmaa, että muutos tapahtuu nopeammin kuin odotetaan. Ja että uudet jutut tulevat muualta kuin sieltä, mistä odotetaan”, biotekniikan tohtori Lauri Reuter sanoo. Hän on toiminut muun muassa VTT:llä tutkijana. Nyt hän on osakas Nordic Foodtech Venture Capital Oy:ssä, yrityksessä, joka on perustamassa pääomasijoitusrahastoa.
Tavoitteena on uudistaa ruokaketjua, löytää rohkeita Solar Foods Oy:n tapaisia yrityksiä. Solar Foods tuottaa täysin uudenlaista ravinnerikasta proteiinia ilmaa ja sähköä hyödyntämällä: mikrobit ottavat hiilen ilman hiilidioksidista. Energian ne saavat aurinkopaneeleilla tuotetusta sähköstä. Lopputuote on proteiinipitoista jauhoa.
Mitä muuten tämän yrityksen työntekijät ovat, Reuter kysyy. He eivät ole maan viljelijöitä, ovatko he ilman viljelijöitä?
”Aiemmassa työssä VTT:llä mietin, miten arvokkaat innovaatiot saadaan ulos tutkimuslaitoksista. Nyt jatkan samaa sijoittajana”, Reuter kuvaa työtänsä.
Navettaan mikrobitankki
Uudet teknologiat ovat osa ratkaisua, mutta eivät yksinään.
Maailman myllerryksessä Reuter ei ole huolissaan suomalaisista maatalousyrittäjistä.
”He ovat innovatiivista porukkaa, valmiita ottamaan teknologioita käyttöönsä, kun niistä on hyötyä. Iso hatunnosto siitä.”
Tiloilla ymmärretään jo nyt, että esimerkiksi maitotila on yritys. Sitä pitää pyörittää niin kuin yritystä. Voi olla, että tulevaisuudessa tilakoko kasvaa edelleen. Siitä huolimatta pitää olla ketterä pyörittämään liiketoimintaa ympäristöstä tulevien signaalien mukaan.
Tulevaisuudessa lehmä ei ehkä ole ainoa tapa hyödyntää nurmea.
”Nurmi on lignoselluloosaa, jota lehmät hyödyntävät pötsin mikrobien avulla. Joskus tulevaisuudessa mikrobeja voidaan ehkä käyttää tuottamaan ihmisille maistuvaa ruokaa suoraan ja tehokkaammin kuin lehmän kanssa”, Reuter sanoo.
Nykytilanteessa maidontuottaja kasvattaa nurmea, vie sen navettaan, jossa lehmä syö sen ja toisesta päästä viedään maitoa meijeriin. Entä jos lehmä korvataan bioreaktorilla, tankilla, jossa on mikrobeja? Edelleen navetasta vietäisiin ulos proteiineja.
”Tilan arki ei kauheasti muuttuisi. Ehkä yrittäjän pitää nähdä itsensä nurmentuottajana, ei lehmänkasvattajana.”
Lue koko juttu maaliskuun 2020 Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät sen myös digilehdestä.
