Viime syksynä kylvettiin paljon vehnää ja öljykasveja. Lumipeite on suojannut kylmältä, mutta roudan puuttuminen voi johtaa lumihomeen yleiseen ilmaantumiseen. Selvitimme myös muun muassa, mikä on vati-ilmiö.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kylvöalatietojen mukaan syysvehnän pinta-ala lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta 55 100 hehtaariin. Myös syysrypsin ja -rapsin pinta-ala kasvoi ja on nyt 5 200 hehtaaria.
Tutkija Antti Laine Lukesta sanoo, että kostean syksyn takia torjuntaruiskutukset jäivät monin paikoin tekemättä.
”Moni empi märälle pellolle menoa, ja ruiskutukset saattoivat jäädä tekemättä. Samaan aikaan lumi peitti sulan maan eteläisessä Suomessa eikä routaa päässyt muodostumaan.”
Maasta on päässyt nousemaan lämpöä, ja hyvät olosuhteet lumihomeelle ovat olemassa.
Vaikea kevät?
Kasvi kestää kyllä pakkasia, jos päällä on pienikin lumikerros. Laine arvioi, että kylmänkeston kannalta pahempi tilanne voi tulla keväällä, jos pakkaset vielä äityvät auringon valon kera ja kasvit ovat jo menettäneet kylmänkaraistumisensa.
”Jos maa olisi syvälti roudassa ja lumien sulamisen jälkeen ei saataisi routaa sulattavia sateita, kasveilla olisi vaarana kuivua.”
Luken johtava tutkija Ari Rajala täydentää, että syysviljat talvehtivat paremmin lumipeitteen alla, kunhan maa vain on kunnolla routaantunut.
”Erityisesti herkät syysöljykasvit ovat paremmassa suojassa lumen alla.”
Vesi ei päässyt viime syksynä samalla tavalla viipymään lohkoilla kuin edellisenä vuonna.
”Tulvimisen aiheuttamia tuhoja on todennäköisesti aiempaa vuotta vähemmän. Ruiskutusten puute ja roudattomuus ovat kuitenkin kasvattaneet lumihomeen riskiä.”
Antti Laine kertoo, että syysviljat ovat nyt reheviä ja tiheäkasvuisia.
”Varsinkin aikaisin kylvetyt rehevät kasvustot ovat alttiina lumihomeelle. Rehevyys kasvattaa riskiä.”
Lumihomeen kehittyminen on lumisena talvena mahdollista. Vasta kevät paljastaa, onko tuhoja syntynyt.
Lajikkeen valinta
Laine koordinoi virallisia lajikekokeita. Hän kertoo, että lajikelistalle on tällä hetkellä runsaasti uusia potentiaalisia tarjokkaita.
”Lähtökohtaisesti kasvinjalostajat tuovat kulloinkin kokeissa olleista useista lajikkeista ehdolle parhaat. Esimerkiksi lajikelistalle hyväksytyn syysviljalajikkeen on oltava satoisuudeltaan, talvenkestoltaan ja laatuominaisuuksiltaan parempi verrattuna vanhoihin lajikkeisiin.”
Hybridilajikkeet ovat osoittautuneet hyviksi, erityisesti rukiin sadot ovat niiden avulla nousseet.
”Sadot ovat olleet runsaita. Kaikkia kokeissa olleita hyväksymiskriteerit täyttäviä hybridilajikkeita ei kuitenkaan välttämättä haeta listalle, sillä hybridilajikkeista ei ole siementuotantoa Suomessa. Siemen tuodaan vuosittain ulkomailta”, Antti Laine kertoo.
Torajyvä on ollut hybridirukiin suurin ongelma. Viime aikoina hybridirukiin pölyttymistä parantavilla toimilla kylvösiemenessä on torajyväriskiä voitu vähentää.
Pohdimme hinnan ohjausvaikutusta ja markkinoita. Ari Rajala sanoo, että tuottajahinta on yksi laji- ja lajikevalintoja ohjaava tekijä.
”Jos takana on hankala vuosi tai syksyllä ei pääse kylvöille, viljelyalat voivat vaihdella paljonkin. Syyskylvöisillä on kuitenkin monta etua puolellaan, sato tuleentuu ja puimaan pääsee aikaisemmin, kasvu lähtee keväällä varhain käyntiin, mikäli talvehtiminen on onnistunut.”
Rukiin osalta mennyt vuosi voi Rajalan mukaan ”korjata markkinoita”.
”Kaksi erinomaista vuotta rukiilla on johtanut ylitarjontaan ja tuottajahinnat ovat olleet aiempiin vuosiin nähden matalat. Jos tuleva kevät on syysviljoille vaikea, myös rukiin kysyntä ja tuottajan saama hinta paranevat.”
Laine muistuttaa, että syysvehnästä saadaan useimmiten hyviä satoja, mutta valkuaispitoisuus ei tahdo riittää myllyvehnäksi. Syysöljykasvit taas ovat hyväsatoisia, mutta talvehtimisen onnistuminen voi olla haaste.
Tutkija Antti Laine sanoo, että talvituhoruiskutukset ovat saattaneet jäädä märän syksyn takia tekemättä. ”Peitattu siemen parantaa silloin sadon onnistumisen mahdollisuuksia.”
Lohkon profiili
Tällä hetkellä kasvustolle ei voi tehdä paljon. Miten viljelijä voi yleisesti ottaen varmistaa, että kaikki on keväällä mahdollisimman hyvin?
”Kaikkein tärkeintä on valita sopiva pellon profiili. Rinnelohko on siitä hyvä, että vesi ei jää seisomaan, jos sitä tulee paljon. Rinnelohkolla pitää kuitenkin ottaa huomioon, että vesi pysähtyy usein rinteen alareunaan. Silloin voi olla järkevää kylvää tasaiselle maalle jotakin muuta kasvilajia”, Antti Laine miettii.
Toinen vaihtoehto on ottaa riski ja kylvää koko lohko viljalle, sillä otettu riski ei aina toteudu.
Rajala on samoilla linjoilla ja sanoo, että lohkovalinta ja ojitus ovat avainasioita.
”Alavilla paikoilla runsas vesimäärä ei ehdi suotumaan pois.”
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että alavilla pelloilla ei voi onnistua saamaan hyvää syyskylvöisten satoa. Laine korostaa, että tällöin oleellisinta on lohkon muoto.
”Vesi ei pääse pois, jos lohko on vatimainen ja ojanreunat ovat muuta alaa korkeammalla. Silloin pitäisi siirtää piiriojien kaivuumaita keskemmälle peltoa, jotta talven suojasäiden aikana muodostuneet sulamisvedet pääsevät ojaan, eikä jääpoltetta aiheuttavaa jääkantta pääse muodostumaan.”
Johtava tutkija Ari Rajala sanoo, että moni seikka puoltaa syysmuotoisten kasvien käyttöä. ”Syyskylvöiset tasaavat viljelijän työhuippuja, ja sadon saa korjattua hyvän sään aikana.”
Luomu kasvaa
Luomun viljelyala vaihtelee kasvilajin mukaan: rukiin syksyllä kylvetystä alasta luomua on lähes neljännes, 4 800 hehtaaria.
Luomusyysvehnää vuoden 2020 kylvöistä taas on 2 700 hehtaaria. Syysöljykasvien pinta-alasta taas peräti 44 prosenttia on luomua.
Antti Laine korostaa luomuviljelyssä terveen siemenen merkitystä.
”Silloin voidaan välttää lumihome, ainakin suurelta osin. Lumihomeen voi kuitenkin saada myös maassa säilyneistä lumihomeen sienirihmastoa sisältävistä kasvinjätteistä.”
Rajala nostaa esiin viljelykierrosta huolehtimisen luomutuotannossa.
”Kun mukana on väli- tai typensidontakasveja, tuhoojien riski on pienempi. Ruis on ihan parhaimmistoa luomussa ja menestyy meillä hyvin. Ruis on rehevä, nopeakasvuinen ja kykenee varjostamaan rikkakasveja.”
Ravinteet käyttöön
Syyskylvöisten kasvien yleisenä etuna kevätkylvöisiin verrattuna on, että jos maahan on jäänyt lannoitetta, kasvit voivat hyödyntää ne syksyn aikana.
”Lisäksi kun kasvu lähtee keväällä aikaisin käyntiin, lannoitukset saadaan tehtyä ajoissa. Syyskylvöisillä typen määrää voi arvioida keväällä ja lannoittaa tarpeen mukaan syksyn starttilannoituksen lisäksi”, Laine sanoo.
Kasvipeitteisyys on hyvä sekä ravinteiden että eroosion estämisen kannalta. Elävä massa pelloilla pienentää myös valumien riskiä.
Mitä sitten peltoon keväällä? Suunnitelmat varmasti ovat jo olemassa, osalla myös siemenet hankittuina.
”Valinnat riippuvat tilasta, tilanteesta ja viljelijästä – yhtä suositusta ei voi antaa. Pidän kuitenkin hyvänä, että viljelyä on monimuotoistettu. Viljojen ja öljykasvien oheen on otettu uusvanhoja lajeja, kuten öljyhamppu ja härkäpapu. Monokulttuurissa kasvintuhoojat, mukaan lukien erilaiset taudit, yleistyvät helposti”, Rajala sanoo.
Antti Laine muistuttaa huolehtimaan viljelysopimusten teosta, jotta sadolle löytyy varmasti ostaja. Poikkeuksena on tietysti se, että sato käytetään rehuksi tilalla.
”Varsinkin erikoiskasvien viljelysopimukset ovat tärkeitä, koska vakiintuneita markkinointikanavia ei ole ja oman markkinointikanavan rakentaminen on haastava homma. Rukiin viljelyssäkin on nyt nähty tilanne, jossa satoa on ollut vaikea myydä ilman sopimusta.”
Vaihtoehtoja on
Ilmastonmuutos on johtamassa siihen, että Suomen säätyyppi alkaa muistuttaa Etelä-Ruotsin nykyistä tilannetta.
”Jatkossa meilläkin syysmuotoisten lajikkeiden osuus kasvaa, syyskylvöisillä kasveilla on paremmat tuotantoedellytykset. Valikoimaan tulee varmasti mukaan syysohra, mutta ehkä kauralajikkeet pysyvät valtaosin kevätmuotoisina”, Rajala arvioi.
Jos syyskylvöisen kasvin talvehtiminen vallan epäonnistuu, viljelijällä on aina mahdollisuus kylvää kevätmuotoista tilalle, vaikka se ei taloudellisesti olekaan paras vaihtoehto.
Antti Laine on itse sivutoiminen viljelijä ja on kokeillut harvaksi jääneen syysvehnän täydennyksenä keväällä kylvettyä kuminaa.
”Korjasin syysvehnän ensin ja kuminasadon seuraavana kasvukautena. Hyvin onnistui eli vaihtoehtoja on.”
