Ensimmäiset emolehmät tulivat Katja ja Kalle Heikkilän sikatilalle kolmisen vuotta sitten. Pörröpäiset herefordit hurmasivat pariskunnan täysin. ”Mitä enemmän näiden kanssa häärää, sitä mukavammalta työ tuntuu”, Kalle Heikkilä lausahtaa.
Notkea 34-vuotias Kalle Heikkilä kapuaa ketterästi aidan yli poikineiden aitioon tarkistamaan emojen ja vasikoiden vointia. Muutaman viikon ikäinen vasikka kipittää isännän kintereille vaatimaan rapsutuksia. Vasikka on leimautunut niin vahvasti hoitajiinsa, että se tulee nimeltä kutsuessa luokse.
”Vasikka jäi orvoksi ja jouduimme auttamaan sitä muiden emojen tisseille. Siitä syystä se on niin kesy. Kai se välillä pitää minua edelleen emonaan”, Heikkilä hassuttelee.
Miehellä on jo pitkä kokemus yrittäjyydestä, sillä hän aloitti vuokraviljelijänä alle parikymppisenä. Pian armeijasta päästyään vuonna 2006 hän osti vaimonsa kanssa pienehkön tilan Jokioisten Kuuman kylästä. Kauppaan sisältyi peltoa kymmenen hehtaaria sekä kohtuukuntoinen 1990-luvulla rakennettu ja laajennettu sikala.
”Kotonani oli sikala, joten emakkosikalalla alkuun lähteminen oli luontevaa. Näin jälkikäteen ajatellen olisi kuitenkin ollut viisasta siirtyä heti lihasikojen kasvatukseen”, Kalle pohtii.
Sianpidon ohella peltoalaa kasvatettiin vauhdilla sekä ostamalla että vuokraamalla. Viljelysala paisui 270 hehtaariin. Lisähehtaareista huolimatta tili jäi laihanlaiseksi.
”Viljanviljelyssä pitäisi joka lohkolta saada hyvä sato, jotta hommasta saisi työpalkan. Jokainen notkelma ei kuitenkaan ole priimapeltoa. Näiden heikkokuntoisten peltojen huono tuottavuus syö parempien lohkojen tuoton”, isäntä toteaa.
”Oli pakko keksiä jotain uutta, sillä pienellä emakkosikalalla ei suuryksiköiden aikakautena pärjää.”
Kolme vuotta sitten emakkosikala muutettiin lihasikalaksi. Lihasikoja kasvatetaan myös Kallen kotitilalla, jonka pariskunta osti vuonna 2015. Kaikkiaan possuja on 650.
Vaikka nyt painopiste on tukevasti emolehmätuotannossa ja nurmiviljelyssä, lihasikojen kasvatuksesta ei aiota luopua, muttei lisätäkään.
Lue koko juttu huhtikuun 2018 Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
