Nasevan yhteyteen kehitetään suomalaiseen tuotantoon soveltuvaa hyvinvoinnin arviointimittaristoa. Kehitystyössä on hyödynnetty yli 400 mittaria.
Uusi hyvinvointiarvio on suunniteltu terveydenhuoltokäynnin rinnalle, ja mittaristo kehitetään lypsylehmien lisäksi nuorkarjalle, emolehmille ja lihanaudoille. Ulkopuolisen arvioijan tekemä käynti on vapaaehtoinen ja erillinen Naseva-käynnistä.
– Maatalousyrittäjä saa tarkempaa ja numeerista tietoa eläintensä hyvinvoinnista ja kehityskohteista, lupaa hanketta vetävä Luonnonvarakeskuksen tutkija Lilli Frondelius.
Samalla kertyy myös mitattua tietoa neuvonnalliseen käyttöön ja kuluttajaviestinnän pohjaksi.
– Naseva toimii neuvonnallisena työkaluna, mutta sitä käytetään eri tavoin eikä se tuota yksityiskohtaista tietoa hyvinvoinnista. Welfare Quality -mittaus on puolestaan työläs toteuttaa ja se soveltuu vain lypsylehmille ja loppukasvatettaville naudoille, Frondelius perustelee uuden mittariston tarvetta.
Kehitystyössä on hyödynnetty kirjallisuudesta kerättyjä yli 400 mittaria, joista on valittu asiantuntija-arvioiden perusteella luotettavuuden, käytännöllisyyden ja toistettavuuden kannalta käyttökelpoisimmat ja testattu niitä alustavasti navetassa. Varsinaiseen testaukseen on valittu 17 eri tietokannoista saatavaa muuttujaa, 16 tuottajalle esitettävää kysymystä ja 24 tilalla mitattavaa mittaria.
Ennen lopullisen mittariston muotoutumista määritetään mittareiden otoskoko, arviointien sisäinen ja niiden välinen luotettavuus ja mittareiden käytännöllisyys. Vasta tämän jälkeen valitaan lopullisen mittariston mittarit.
– Prosessi on pitkä, mutta lypsykarjamittaristo valmistunee kahden vuoden sisällä. Sitä on vaikea vielä sanoa, milloin mittaristo on käytössä, Frondelius sanoo.
Arvioijien koulutuksen suunnittelu ja toteutus vievät aikaa, jotta arvioinnit toteutuvat samalla tavalla joka tilalla.
Lypsykarjan mittariston kehitystyö on aloitettu jo aiemmissa hankkeissa, mutta lihanautatilojen osalta aloitetaan alusta ja tässä hankkeessa tuotetaan alustava mittaristo, josta lypsykarjan osalta aloitettiin.
Monet mittarit, kuten ontuminen, ihovauriot ja eläinten puhtaus, ovat samoja kuin esimerkiksi Welfare Quality -protokollassa, mutta niiden arviointitapoja on muutettu tarkemmiksi. WQ:sta poiketen monia mittareita arvioidaan soveltuvin osin myös nuorkarjalta.
Muita arvioitavia kohteita ovat esimerkiksi vasikoiden päiväkasvu, eläinten mahdollisuus kehonhoitoon ja kivunlievitys erilaisten toimenpiteiden ja sairauksien yhteydessä.
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Kansallinen nautojen hyvinvointimittaus kirittää eläinten hyvinvoinnin todentamista isolla harppauksella eteenpäin. Sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla eläinlajeilla.
Pikkuporsaiden kastraatiokivun lievittäminen tulee tehdä suunnitelmallisesti. Tehokas kivunlievitys paikallispuudutusta ja tulehduskipulääkitystä käyttäen on porsaiden hyvinvoinnille ja kehitykselle oleellisen tärkeää.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
