Tämä osio tarjoaa tietoa ja kokemuksia maatilan energiaratkaisuista sekä eri energianlähteiden ja raaka-aineiden käytöstä, uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja energiatehokkuuden parantamisesta. Artikkelit keskittyvät puu- ja aurinkoenergian, biokaasun ja muiden kestävien energiaratkaisujen käyttöönottoon ja niiden hyötyihin maatiloilla.
Sähkökäyttöisillä työkoneilla on kiistattomia etuja, mutta myös huonoja puolia. Ylä-Savon ammattiopiston (YSAO) koeajopäivässä testattiin sekä diesel- että sähkökäyttöisiä Giant-pienkuormaajia. Käyttö sähköllä on edullista, mutta investointi on edelleen polttomoottorilla varustettua konetta kalliimpi.
Limingan Tupoksessa sijaitsevalla Sanna ja Kalle Vähäsöyringin tilalla viljellään puhdaskauraa ja tehdään haketta. Kumpikin toiminta vaatii erikoisosaamista. Riskeistä huolimatta erikoistuminen on kannattanut.
Helsingin yliopiston maatalousteknologian emeritusprofessori Jukka Ahokas on seurannut aitiopaikalta, miten koneet, automaatio ja robotiikka ovat muuttaneet suomalaisen maatalouden – työn, investoinnit ja koko tilojen arjen.
Yksi vannoo pörssin nimeen, toinen kiinteään hintaan. Maatilan sähkösopimuksen valinnan ratkaisevat sähkön käyttö, kustannusvaikutus ja oma kiinnostus. Aurinkopaneelibuumi jatkunee, ja akusto on uusi tulokas palettiin.
Biokaasulaitoksen toimintaa voidaan ennustaa ja optimoida, kunhan tietoa on tarjolla tarpeeksi. Optimoinnista hyötyvät eniten laitokset, joiden raaka-aineina käytetään muutakin kuin lantaa ja nurmea.
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
Voimalinjojen läheisyydessä sijaitsevista pelloista käydään etenkin Etelä-Suomessa kovaa kisaa. Aurinkovoimayhtiöiden vuokratarjoukset ylittävät kirkkaasti pellon tuoton.
Lietelannasta ja rehujäämistä tehty syöte etenee reaktorisäiliössä hitaasti hämmennettynä. Prosessi antaa mikrobeille hyvät eväät metaanintuotantoon termofiilisellä eli noin +55 celsiusasteen lämpötila-alueella toimivassa biokaasulaitoksessa.
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Kun Robert Harmoinen tutkii Valiolla ilmastotoimien päästövaikutuksia maitotiloilla, hän kokee olevansa yhä ikään kuin kotitilalla töissä. "Tilat omistavat Valion. Se mitä nykyään teen, vaikuttaa välillisesti myös kotitilaani."
