Tässä kategoriassa keskitytään maatilan johtamisen ja yrittäjyyden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Artikkeleista löytyy hyödyllistä tietoa ja vinkkejä, jotka auttavat maatilojen päivittäisten toimintojen optimoinnissa, talouden hallinnassa ja liiketoiminnan kannattavassa kasvattamisessa. Jutuissa käsitellään myös maatalouden verosuunnittelua ja maatilayrittäjien työhyvinvoinnin tukemista.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
Töitä ja viljelyä kannattaa havainnoida aktiivisesti, ja tallentaa havainnot muistiin. Kun asioita korjaa ennakkoon, negatiiviset yllätykset kiireessä vähenevät. Työhön keskittyminen, oma jaksaminen ja maatilan talous paranevat.
Olipa kerran 50-luvulla Loimaan kauppalan alueella Tuulensuun Sikoniitty. Tälle kauppalan geodeetti apureineen mittasi tontit, nimesi kadut ja varasi itselleenkin tontin. Suunnittelipa tontille talon ja ehkäpä saunotti naapurin rakennusmestari Lehdolta piirustuksiinsa allekirjoituksen ja sai talolle rakennusluvan…? Rehtorin viran, geodeetin ja vakaajan sivutoimiensa lisäksi hänestä tuli aikaa myöten appeni. Kaukokatseisesti hän varasi tontin tulevan urheilukeskuksen ääreltä ja
Maatilamatkailu on tiloilla 6. yleisin liitännäiselinkeino. Aholan Vierastalossa Kouvolassa matkailupalveluja on rakennettu kodinomaisen ja maaseutumaisen kokemuksen pohjalta. Oma työ ja harkittu eteneminen riskit halliten on kantava voima myös maatilan muussa yritystoiminnassa.
Pidempi vuokra-aika tai vuokraa alentavat maanparannustoimet voisivat pysäyttää vuokrapeltojen heikkenevän kasvukuntokehityksen. Tärkeää on viljelijän ja maanomistajan välinen keskustelu. Kaksi vuokraajaa kertoo, kuinka he sopivat pellon kunnostustoimien tai tukimuutosten vaikutuksesta vuokraan. Pellon vuokrahinnoissa on isot alueelliset erot.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Suomen hallitus päätti alentaa yritysten ja palkansaajien verotusta. Maatilan yhtiöittämisestä saa jatkossa entistä paremman hyödyn.
