Näissä käytännönläheisissä artikkeleissa vieraillaan kotimaisilla ja ulkomaisilla maatiloilla. Viljelijät jakavat käytäntöjään maatilan arjesta ja päivittäisistä tehtävistään. Täältä löytyy vinkkejä ja vertaistietoa maatilan johtamisesta, tilan toimivista käytännöistä ja viljelyn eri työvaiheista, sekä maatalousyrittäjien kokemuksia tilalla tuotettavista viljelykasveista tai harjoitettavasta kotieläintaloudesta.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Vahalahden tilalla Nauvossa on erikoistuttu superaikaiseen varhaisperunaan. Tavoitteena on saada uusia perunoita kauppaan ensimmäisten joukossa. Onnistuminen edellyttää pitkiä työpäiviä, yövalvomisia ja paljon käsityötä.
Paavola Farm on kehittynyt viidentoista vuoden aikana kaikilla maitotilan osa-alueilla. Virpi ja Petri Paavolan tilalla Kaustisella uskotaan vahvasti suomalaiseen maidontuotantoon koko perheen voimin. Tila on yksi EDF:n vertailutiloista.
Pientila Holckin burgeribisneksen tarina alkoi pop up -grillistä. Avaimina menestykseen ovat eettinen lihantuotanto, lähiruuan laatu, yhteistyö ja asiakkaiden kohtaaminen.
Hyvät olosuhteet, säännöllinen hoito ja maittava rehu ovat sonnien kasvun ja hyvinvoinnin kulmakiviä. Lihakarjatilan kannattavuuden peruspilarit rakentuvat rehukulujen optimoinnista ja navetan korkeasta täyttöasteesta. Eero Saaren karja on noussut nopeasti atrialaisten tilojen päiväkasvutilaston kärkijoukkoon.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Viljelykasvien aluskasvustoksi kylvettävät kerääjäkasvit alkavat olla yleisiä suomalaisilla pelloilla. Niitä käytetään reilusti yli 100 000 hehtaarilla. Kasvit estävät ravinteiden huuhtoutumista ja parantavat maan rakennetta. Veli-Pekka Aila on saanut hyviä kokemuksia muokkausretikan käytöstä kerääjäkasvina.
Vanhan koulutilan rakennuspalo syksyllä 2023 Parikkalan Särkisalmella nosti monella tunteet pintaan. Yöllisessä palossa tuhoutui 73 hiehoa, ja vain kaksi eläintä selvisi hengissä. Heli ja Vesa Parvisen uusi hiehokasvattamo puhkuu nyt täyttä uutta elämää.
