Tämä osio tarjoaa käytännön neuvoja metsänomistajille metsänhoidon ja metsän arvon ylläpitämisen näkökulmasta. Artikkeleissa käsitellään metsänomistajan oikeuksia, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia sekä keinoja, joilla varmistetaan metsän arvon kasvu ja pitkän aikavälin kestävyys.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Kuusi-lehtipuusekoitus soveltuu tuoreille ja lehtomaisille kankaille. Mänty-kuusisekametsä syntyy parhaiten karkealajitteisimmille tuoreille kankaille sekä hienolajitteisimmille kuivahkoille kankaille. Tärkeintä on kasvattaa kaikkia puulajeja samassa jaksossa, jolloin ne eivät kilpaile keskenään.
Tuhkalannoitus on hyvä keino kierrättää puutuhkan sisältämät ravinteet takaisin metsään. Metsänomistaja saa lämpölaitoksesta tuhkan ilmaiseksi, mutta omatoiminen tuhkanlevitys on melkoinen ponnistus.
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja asiantuntijan apua. Vaihtoehtoja vertailemalla ja omalle tilalle parhaiten sopivalla ratkaisulla voi saavuttaa merkittäviä veroetuja.
Tinkimätön kaavamainen jatkuvan kasvatuksen suosiminen ei ole metsien, luonnon eikä edes ilmaston kannalta kestävää, muistuttaa Markku Remes.
Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa on viime aikoina ollut tapetilla. TURNEE-hankkeessa Soinin Naarasnevalla otetaan selvää, miten suonpohjan metsitys vaikuttaa hiilensidontaan ja päästöihin. Tärkeänä työkaluna on jatkuvatoiminen mittausasema.
Sekametsän perustamisessa kannattaa hyödyntää luontaisesti syntyvää lehtipuustoa. Samalla säästyy rahaa ja työtunteja niin uudistamisessa kuin taimikonhoidossakin. Tutkimusta sekametsien kasvatuksesta on jo käynnistetty.
Oman metsän tukkien rahtisahaus muuttui kannattavaksi, kun kaupallisen kappaletavaran hinta ponkaisi pilviin.
Omasta metsästä tehty koivu tuottaa pilkkeenä tuplaten verrattuna koivu tukin myyntiin ja monin kertaisesti verrattuna koivukuidun pysty-kauppaan. Ja samalla metsä pysyy kasvukunnossa
Hiilentekijät Pasi Lähteenmäki ja Jarkko Lahtinen vaalivat ikiaikaisen hiilenpolton perinnettä. Jotta valkorunkoinen koivu muuttuu laadukkaaksi, pitkään hehkuvaksi hiileksi, tarvitaan roima annos kokemusta, salaista tietoa ja rautaista ammattitaitoa.
Metsät vaihtavat omistajaa monesta syystä, mutta Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan taloudelliset seikat ovat alkaneet korostua entisestään. Yksityiset henkilöt tekevät edelleen määrältään, pinta-alaltaan ja kauppasummaltaan suurimman osan metsäkaupoista. Tässäkin suunta on muuttumassa.
Joutoalueet eli maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot ja entiset turvetuotantoalueet halutaan valjastaa metsätalouskäyttöön ja lisätä näin hiilivarastoja ja -nieluja. Porkkanana toimii valtion maksama metsitystuki, jota voi hakea maaliskuusta lähtien.