Tämä osio tarjoaa artikkeleita, jotka liittyvät eläinten terveyteen, sairaanhoitoon ja hyvinvointiin. Artikkeleista saa tietoa ennaltaehkäisevistä toimista, sairauksien tunnistamisesta sekä käytännöistä, joilla eläinterveyttä ja eläinten hyvinvointia voidaan ylläpitää maatilalla.
Kansallinen nautojen hyvinvointimittaus kirittää eläinten hyvinvoinnin todentamista isolla harppauksella eteenpäin. Sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla eläinlajeilla.
Tarkka taloudenpito ja eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen käyvät kotieläintilalla käsi kädessä, ja miten muuten voisi ollakaan. Vaikka eläinten tuotospotentiaali kasvaa muun muassa jalostuksen etenemisen myötä, asettaa eläinten fysiologia silti tietyt rajat tuotoksen kasvulle. Tuotantoon voi lisätä panostuksia, mutta panos-tuotossuhteen ylenmääräinen kasvattaminen saattaa lopulta keikauttaa tuloksen miinuksen puolelle. Mistä sitten voisi tietää, mitkä ovat juuri ne tuotannontekijät,
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Yrittäjien työhyvinvointi on noussut yhdeksi ammattimaisen tilan johtamisen kulmakiveksi. Välitä viljelijästä -toiminnan vakinaistaminen ja lakimuutos maatalousyrittäjien varhaisen tuen palveluista viime vuoden lopulla oli selkeä viesti siitä, että maatalousyrittäjien hyvinvointia tukemalla halutaan vahvistaa kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta. Asian tärkeys on tunnustettu. Hyvinvoiva yrittäjä jaksaa kohdata myös väistämättömiä vastoinkäymisiä ja ponnistella niiden läpi. On totta, että yksi keskeinen
Ihminen havainnoi monenlaisia asioita aistiensa avulla, ja havainnointi on tärkeää erityisesti eläinten hoitotyössä. Kuinka poimia aistien tuottamasta informaatiotulvasta merkitykselliset asiat ja tiedostaa ne juuri oikea-aikaisesti?
Paraislainen Kim Ekström rakensi robottipihaton 6 000 euron parsipaikkahinnalla. Lehmien lypsäminen on ollut miehen intohimo jo pitkään.
Vai ovatko sittenkään? Otsikon mukaisen lauseen kuulee monesti erilaisissa asiayhteyksissä. Ei mitään tauteja, ei mitään sorkkavaivoja, kaikki poikimiset sujuvat itsestään, ja niin edelleen. Väite lienee rinnastettavissa tilanteeseen, jossa ihminen on sairas vasta, kun saa diagnoosin lääkäriltä. Tilan pidon aikana olen kertonut melko avoimesti meidän tilan somekanavissa ja muiden tuottajien kanssa keskustellessa, mikäli lehmiämme vaivaa jokin.
Maitoyrittäjien tuotannonjohtamisen kurssille osallistuneet oppivat Mäkelän tilalla huippuunsa hiottuja siirtymäkauden lehmien prosesseja ja vasikoiden alkuhoitoa.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän tuotantoeläinten hyvinvointi. Lihasiipikarjan hyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä ovat parven tiheys ja eläinten mahdollisuudet liikkua.
