Artikkelit tarjoavat neuvoja siitä, miten maatalousyrittäjien ja maatilan työntekijöiden hyvinvointia voidaan tukea. Osiosta saat vinkkejä työhyvinvoinnin parantamiseen, työolosuhteiden kehittämiseen ja jaksamisen tukemiseen raskaan maataloustyön keskellä.
Monen osakkaan maatilalla työhyvinvointia edistävät vastuun, päätöksenteon, käytännön töiden ja ajatusten jakaminen. Myös vapaapäiville löytyy sijainen.
Suomalaiseen selkärankaan on iskostettu varautuminen. Edellisten sukupolvien perintönä on oppi, että aina pitää olla varautunut pahimpaan. Suuret ikäluokat ovat hamstranneet marjoja pakastimeen, perunansiemeniä kellarin täydeltä ja ylivuotista rehua karjalle. Pahan päivän varalle ovat suomalaisia opettaneet niin pitkä talvi, nälkävuodet, sota-aika kuin myös 90-luvun lama. Huoltovarmuus on noussut muotisanaksi helmikuun 2022 jälkeen. Paljon on puhuttu niin
Tämänkertaisen MP:n teema on tutkimus. Ajankohtaisesta tutkimuksesta ovat omat kädet tukevasti irti, tutkimustuloksiin – varsinkin iltapäivälehtien extraosioiden mainostamiin – pidän epäilevää etäisyyttä. Päivittäiset 10 kiloa pois viikossa, tämä ruoka-aine yhteydessä muistisairauksiin tai muu pelottelu- ja "self-help-tutkimus" on luotaantyöntävää. Myös taloustutkimus tuntuu olevan enemmän poliittista kuin absoluuttista. Puoluekannasta tai työmarkkinaosapuolten näkökulmasta katsoen samat tutkimukset saavat vastakkaiset
Maatalousyrityksen pyörittäminen yksin edellyttää taitavaa töiden järjestelyä ja luotettavaa työapua. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. 250 hehtaaria viljelevä Joni Heikkilä on pyrkinyt tietoisesti vähentämään työtaakkaansa.
Maatalouslomittajan työssä on turmanloukkuja, jotka voi välttää usein pienilläkin muutoksilla. Turvallisissa puitteissa lomitus sujuu ketterästi ja yritystoiminta rullaa jouhevasti.
Työturvallisuusasioiden viilaaminen viljelytukien edellyttämiin sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksiin voi parhaimmillaan tuulettaa tilan jämähtäneitä työtapoja.
Kiire, taloushuolet ja sukupolvien väliset hankaukset koettelevat maatiloilla yhdessä työskentelevien parisuhdetta. Huonoon suhteeseen ei kannata tyytyä. Puhe- ja tunneyhteyden uudelleen löytämiseen saa apua.
Vanha kansa vietti talven pimeimmän ajan pesäpäiviä. Aurinko pysyi pesässään, joten niin oli hyvä ihmisenkin tehdä. Levätä ja kääntää kylkeä uuninpankolla. Mekin vietimme vuodenvaihteen pesässä, mökillä erämaan reunalla. Teki oikein hyvää katsoa aamulla lämpömittariin ja todeta sen näyttävän enemmän kuin 20 pakkasastetta. Ei muuta kuin laittaa puita kaminaan, kiehauttaa sopat ja kahvit ja ryömii takaisin
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Talousvaikeuksiin joutuneelle viljelijälle on tarjolla apua. Sitä on kuitenkin uskallettava pyytää.
Viljelemme mieheni kotitilaa Keski-Pohjanmaalla, missä alkutuotanto on aina ollut kaiken alku ja juuri. Ennen lehmiä oli joka toisessa talossa, mutta täälläkin tilojen määrä on puolittunut 2000-luvun aikana. Parin viime vuoden aikana omasta lähipiiristäni jokainen on sammuttanut valot navetasta sen kuuluisan viimeisen kerran. Kun ennen iltalypsyn ajan tuli puhuttua puhelimessa toisen lypsäjän kanssa, niin nykyään luureissa
Aika on rahaa ja hukkatöihin kulutettu työaika tuhlausta. Oman navettatyön tehokkuutta kannattaa pysähtyä miettimään.
