Lampureiden loikka kehräämöyrittäjiksi kävi joutuisasti. Kaitamäen lammastilan pyörittäjät, Sanni ja Aki Kaitamäki, tekivät kaupat Ylistaron kehräämön liiketoiminnasta tammikuussa ja jo heinäkuussa 40-puolaiselta rukilta valmistui ensimmäinen lankaerä.
Poliitikot ja yrityselämän edustajat kuvailevat kaikki tulevaisuutta sumuiseksi. Nyt kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Uutta on myös muutoksen nopeus, tavallisesti joulukuussa on suunniteltu jo alkavaa tilikautta. Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta maatilayrityksen on nytkin mentävä eteenpäin. Huonoin vaihtoehto on jäädä paikoilleen.
Oivat ideat saattavat syntyä sattumalta. Kun liminkalainen Maija Kylmänen oli kyntämässä ja samalla etsiskeli Spotifysta sopivia podcasteja, hän huomasi, että olisipa kiva tehdä niitä itsekin omasta aihepiiristä. Kun vielä ystäväpiiristä löytyi Hanna Luukinen, jolla myös oli kyky innostua ja heittäytyä, alkoi tapahtua.
Kotimaisen valkuaisen kysyntä kasvaa, ja viljelypinta-alaa voitaisiin lisätä reilusti. Palkokasvit ovat kannattava lisä viljelyyn sekä taloudellisesti että viljelykierron kannalta. Paturin tilalla käytössä on kaksivaiheinen korjuu.
Pöydällä on nippu maksamattomia laskuja ja teurastili tulee kahden kuukauden päästä. Tuttu tilanne monella tilalla. Budjetointi on paras tapa ennakoida kulujen ja tuottojen ajoittumista, mutta vain osa maatiloista seuraa aktiivisesti taloutta, tekee välintilinpäätöksiä tai analysoi tunnuslukuja.
Ravihevosten yhteisomistamisen suosio kasvaa koko ajan. Uudenlaiset osuudet tarjoavat entistä monipuolisempia mahdollisuuksia. Oli kimppa iso tai pieni, yksi asia yhdistää kaikkia, hevonen.
FSC-sertifioidulle puulle on kovaa kysyntää. Tämä huomattiin myös Pienikankaan tilalla Kangasniemellä. Tilan metsät liitettiin FSC-sertifikaattiin kaksi vuotta sitten.
Nuorten maidontuottajien, Nina ja Tatu Seppälän arki mullistui vuosi sitten uuden pihaton valmistuttua. Lehmät tottuivat uuteen väljään kotiinsa ja lypsyrobottiin nopeasti, sitä vastoin yrittäjillä riittää edelleen uuden opettelua lähes joka päivälle.
Uudistavaan viljelyyn siirtynyt yrittäjä arvioi, että uusi viljelytapa on sekä taloudellisesti kannattavaa että hyväksi ympäristölle. Ja tulevaisuudessa uusi normi.
Hemmanet-maatilalla on heittäydytty rohkeasti uuteen. Tila kasvattaa ainoana Suomessa laidunkalkkunoita sekä viljelee siirtonurmea. Ideat on napattu ulkomailta, ja niiden pohjalta on kehitetty pohjoisiin olosuhteisiin toimivat tuotantomallit.
