Ensimmäiset emolehmät tulivat Katja ja Kalle Heikkilän sikatilalle kolmisen vuotta sitten. Pörröpäiset herefordit hurmasivat pariskunnan täysin. ”Mitä enemmän näiden kanssa häärää, sitä mukavammalta työ tuntuu”, Kalle Heikkilä lausahtaa.
Maatalousyhtymä Kuortin navetassa lehmien kestävyyttä pidetään arvossa myös lukujen valossa. Laidunnus nähdään oleelliseksi osaksi kestävyyden parantamista. Se paikkaa navettaolojen puutteita.
Torniolaiset Kanniaisen veljekset Jaakko ja Lauri joutuivat käymään viisi vuotta paperisotaa ennen kuin saivat navetalleen tontin ja rakennus- ynnä muut luvat. Nyt Alaraumon kylässä kohoaa kahden miljoonan euron robottinavetta, joka voidaan laajentaa 300 lypsävän pihatoksi.
Kaikenlaisten päähänpistojen tuloksena rakennettu kiintomädätystekniikkaa hyödyntävä biokaasulaitos pitää Salosten veljesten tuvat lämpimänä ja sähkövalossa.
Keskustelu antibioottiresistenteistä suolistobakteereista alkoi meillä jo vuosikymmeniä sitten. Antibioottien hallittu käyttö eläimille on oleellista, kun torjutaan meilläkin kasvussa olevaa antibioottiresistenssiä.
Luken tutkijat uskovat, että Suomessa voidaan kehittää ympäristöystävällinen, terve lehmä, joka tuottaa hyvin. Lypsykarjataloutemme volyymi voisi kasvaa tai jopa kaksinkertaistua ekologisesti kestävästi.
Tanskalaisen Dava Foodsin kanssa nelisen vuotta sitten liittoutunut Munakunta haluaa jatkossa pitää itseään paremmin esillä. Työtä hoitamaan on palkattu oma toimitusjohtaja.
Katri ja Mikko Salon tilalla Porissa muutettiin tuotannon suuntaa reilu pari vuotta sitten. Sonnien loppukasvatus sai väistyä vasikkakasvatuksen tieltä. Nyt tilalla on noin 700 alle puolivuotiasta vasikkaa.
Muutama sata hehtaaria peltoraiviota, kolme navettaa ja kolmisen sataa emoa kolmeen vuoteen. Kaiken takana on nuoren miehen vahva usko maatalouteen.
Naudanlihalla on Ruotsissa euron parempi tuottajahinta kuin Suomessa, koska kuluttajat haluavat ostaa Nöt från Sverige. Brändin takana on koko ketjun yhteistyö.
