Osakeyhtiömuoto olisi monelle maatilalle taloudellisesti järkevin tapa harjoittaa maataloutta. Jukka ja Liisa Ojantakanen yhtiöittivät tilansa, eivätkä kadu päätöstä.
Siikalatvan Rantsilassa sijaitseva Koskinivan maitotila yhtiöitettiin viime vuoden lokakuussa Koskinivan Tila Oy:ksi. Yrittäjät, Jukka ja Liisa Ojantakanen, ovat ratkaisuun tyytyväisiä.
– Olisi pitänyt yhtiöittää jo aikaisemmin, mutta asia jäi muiden kiireiden alle. Emme uskoneet, että yhtiöittäminen olisi näin hyödyllistä, Liisa Ojantakanen sanoo.
Hän yhtiöitti samassa yhteydessä myös oman, Saarijärvellä sijaitsevan 75 peltohehtaarin tilansa Lumo Farm Oy:ksi. Molempia pyöritettiiin aiemmin toiminimillä.
Koskinivan 150 lehmän tilaa on kehitetty reilun kymmenen vuoden ajan vauhdilla. Vuonna 2010 valmistui kahden robotin lypsypihatto. Vuonna 2019 pihattoon tuli kolmas robotti. Samana vuonna valmistui uusi vasikkala ja vanhan parsinavetan remontti nuorkarjalle. Peltoalaakin on kasvatettu sadasta hehtaarista 250 hehtaariin.
Isot investoinnit ja niistä seurannut velkataakka saivat yrittäjät pohtimaan osakeyhtiön etuja.
– Osakeyhtiö pystyy maksamaan lainat takaisin nopeammin, koska verotus on matalampaa, Jukka perustelee.
Osakeyhtiömuotoa puolsi sekin, että molempien yrittäjien yrittäjätulo oli noussut kasvaneen tuotannon myötä 50 000–80 000 euroon vuodessa. Ansiotulovero lisäeuroista on tällä tulotasolla lähes 50 prosenttia eli huomattavasti osakeyhtiön 26 prosentin osinkoveroa korkeampi.
Ojantakaset hoitivat yhtiöittämisen yhdessä Kärsämäellä sijaitsevan, maatiloihin erikoistuneen EPMT-tilitoimiston kanssa. Konsultteina yhtiöittämisessä toimivat tilitoimiston osakkaat Matias Turpeinen ja Esa Piiroinen. Yrittäjät kiittelevät tilitoimiston ammattitaitoa.
– Hyvä kuva tuli jo siitä, että tilitoimisto oikaisi viiden edellisen vuoden verotusta niin, että saimme huomattavat veronpalautukset, Liisa kertoo.
– Yhtiöittämisprosessi oli meille vaivaton, sillä tilitoimisto hoiti paperityön. Me kaivoimme esille vanhat kauppakirjat, jotta saatiin tase kohdalleen. Yhtiöittämisen selvitystöihin käytimme Neuvo 2020 -rahaa. Yhtiöittäminen olikin enemmän henkinen kuin vaivannäkökysymys, Jukka sanoo.
Osakeyhtiön taseen on verotuksen ja rahoituksen kannalta oltava kunnossa, sillä yrityksen nettovarallisuudesta riippuu se, kuinka paljon yhtiön voittoa voi nostaa edullisina osinkoina.
– Maatalous on hyvin pääomavaltainen elinkeino ja siksi osakeyhtiö on aktiiviselle maatilalle kokoon katsomatta lähes aina taloudellisesti järkevin yritysmuoto. Pelto arvostetaan osakeyhtiön taseessa ostohintaan, mikä nostaa maatilaosakeyhtiön varallisuutta maatilamuotoon verrattuna, Turpeinen tähdentää.
Hän muistuttaa, että yhtiöittämisen edut eivät koske ainoastaan isoja maatiloja.
– Jos käy palkkatöissä, nousee maataloudesta saatavien tulojen veroaste aina korkeaksi. Silloinkin yhtiöittäminen on hyvä keino alentaa kokonaisverotusta. Yhtiöittäminen myös selkeyttää liiketoiminnan ja yksityistalouden rajaa ja tarkentaa maatilan talousdokumentointia.
Nettovarallisuuden vuoksi myös Koskinivan Tilan metsät ovat nyt mukana osakeyhtiössä. Liisa Ojantakasella oli Saarijärvellä merkittävästi käyttämättömiä metsävähennyksiä ja siksi hän jätti metsät osakeyhtiön ulkopuolelle.
Turpeinen näkee, että metsät on usein järkevää liittää maatalousosakeyhtiöön juuri nettovarallisuuden kasvattamiseksi. Asiaa on kuitenkin tarkasteltava aina tapauskohtaisesti.
Koskinivan Tilan taseen loppusumma kasvoi yhtiöittämisen myötä lähes 40 prosenttia. Isompi tase antaa paremmat mahdollisuudet verosuunnitteluun ja osinkojen maksamiseen.
Taseen kasvu kertoo hyvin pellon arvostuksesta eri yritysmuodoissa. Verottaja arvostaa salaojittamattoman pellon Siikalatvassa 125 euron hehtaarihintaan. Koskinivan Tila on tehnyt viimeiset peltokauppansa kuitenkin noin viiden tuhannen euron hehtaarihinnalla.
– Tässä asiassa lainsäätäjä ei ole muistanut siirtyä 2000-luvulle, Turpeinen kritisoi.
Toiminimimaatilan yrittäjät voivat nostaa maatilayrityksen tililtä yksityisottona niin paljon rahaa kuin haluavat. Osakeyhtiöstäkin voi nostaa palkkaa vaikka joka viikko. Osakeyhtiön palkoista on kuitenkin maksettava saman tien tulovero. Toiminimen tuloverot maksetaan ennakkoveroina vasta tilinpäätöksen jälkeen.
Osakeyhtiössä yrittäjien henkilökohtaista verotusta optimoidaan maksamalla kuukausipalkkaa sen verran, että tuloveron marginaaliveroprosentti jää suunnilleen osinkoverotuksen tasolle eli 26 prosenttiin. Tämä tarkoittaa 1 500–2 000 euron kuukausipalkkaa.
– Maksamme itsellemme 16 000 euron vuosipalkan. Tällä hetkellä yksityistalous pyörii sillä rahalla. Tilikauden päätyttyä päätämme, kuinka suuren osan liikevoitosta nostamme osinkoina. Osan voitosta jätämme yhtiön varallisuudeksi, Jukka selventää.
Pyörähdetäänpä Ojantakasten navetalla. Lypsypihatto ja vasikkala sijaitsevat kolmen kilometrin päässä tilakeskuksesta. Nivankosken rannalla sijaitsevassa tilakeskuksessa on päärakennuksen lisäksi vain nuorkarjakasvattamo.
Siistit kotieläinrakennukset sijaitsevat väljästi säilörehunurmien keskellä. Pääosa rehunurmista sijaitsee navetan läheisyydessä. Päivittäiset työt jatkuvat entiseen tapaan osakeyhtiöstä huolimatta. Pitkän tähtäimen tavoitteena on 15 000 kilon keskituotos.
Taloushallinto ei työllistä yrittäjiä juuri enempää kuin maatilamuodossa. Yrittäjät maksavat laskut ja palkat itse Maatalousneuvos-ohjelmalla. Tilitoimisto pitää kirjanpidon ajan tasalla.
– Sähköinen taloushallinto on helpottanut talouden hoitoa. Otamme laskut vastaan verkkolaskuina, jolloin niiden hyväksyminen ja maksaminen on nopeaa, Liisa kuvailee.
Ulkoistetun kirjanpidon kulut ovat yrittäjien mielestä kohtuulliset. Koskinivan Tilan kirjanpito maksaa 300 euroa ja Lumo Farmin kirjanpito 70 euroa kuukaudessa.
Osakeyhtiön perustamisen ja rekisteröimisen voi hoitaa puolessa päivässä. Sitä ennen pitää kuitenkin tehdä paperityöt. Ojantakasten tapauksessa yhtiöittämisen valmistelut veivät noin vuoden.
Yhtiön tase muodostetaan aikaisemmista kirjanpitotiedoista. Koneet ja rakennukset siirretään yhtiön taseeseen jäännösarvoillaan.
Osakkaiden kannattaa tehdä yhtiötä perustaessaan osakassopimus. Siinä määritellään tarkasti, mitä tapahtuu, jos toinen osakas haluaa luopua omistuksestaan tai kuolee.
Lisäksi osakeyhtiöön tarvitaan aina hallitus. Hallitukseen riittää nykyisin yksikin jäsen ja hänelle varahenkilö. Kahden henkilön hallituksessakin pitää olla yksi varajäsen.
Omistusosuudet ja päätösvallan voi jakaa tasan tai missä suhteessa haluaa. Ojantakaset omistavat kumpikin omat tilansa ja ovat yhdessä molempien osakeyhtiöiden hallituksessa.
Lähes kaikkiin osakeyhtiöihin on pakko valita tilintarkastaja, sillä maatalousosakeyhtiön tase ja liikevaihto ylittävät yleensä tilintarkastuksen edellyttämän rajan. Koskinivan Tila Oy:n tilintarkastajana toimii Tilintarkastus Kivi Oy Kokkolasta.
Yhtiöittämisissä kannattaa huomioida maatalousyrittäjien sosiaaliturva. Eläkevakuutusmaksut ovat huomattavasti edullisemmat Myel- kuin Yel-järjestelmässä. Kannattaakin varmistaa, että kaavaillut omistusosuudet ja päätösvalta täyttävät Myel-vakuutuksen myöntämisen edellytykset.
Maatalouslomitus on myös rahanarvoinen etu kotieläintiloilla. Maatalouslomituksen ja Myel-vakuutuksen yhteys puretaan ensi vuonna, joten lomaoikeuden voi jatkossa saada, vaikkei olisikaan Myel-vakuutettu.
Jukka ja Liisa Ojantakanen eivät osaa vielä kertoa, miten osakeyhtiön tilinpäätöksen ja verotuksen suunnittelu sujuvat, sillä ensimmäinen tilinpäätös on edessä vasta vuoden vaihteessa.
Investoinnit jatkuvat joka tapauksessa entiseen tapaan toimintamuodosta riippumatta.
– Jollain aikataululla tuplaamme lehmämäärän. Ympäristölupa laajennukselle on jo olemassa. Biokaasulaitoskin siintää suunnitelmissa, Jukka visioi.
Maatilaansa aktiivisesti kehittävillä maatalousyrittäjillä on usein tavoitteena kasvattaa pelto- ja metsäpinta-alaa lisämaakaupoilla. Tilanne on kuitenkin haastava, jos tuotannon kannattavuus on heikko.
Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Maatalouskoneiden kauppias Kalle Piirainen elää mukana viljelijöiden iloissa ja suruissa. Ja tahtoo itsekin välillä pellolle.
Tenhon suoramyyntitila on luottanut luomuun jo lähes 30 vuotta. Pellolta pöytään -ketju on todella lyhyt, sillä luomulihakarja ja luomulampaat teurastetaan omassa teurastamossa. Markkinointi hoituu nykyisin pääosin somessa.
