Suomalaisten maitotilojen tuotosluvut ovat hyviä, mutta haasteena on työn ja pääoman heikko tuottavuus, Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero sanoo.
Euroopan Maidontuottajien (EDF) talousvertailussa Suomen ryhmän tuotantokustannusten taso on muita maita korkeampi. Suomalaistiloilla on paljon pääomaa kiinni koneissa ja rakennuksissa, sen sijaan juoksevat kulut eivät ole kovin paljon muita maita korkeammat.
Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero toteaa, että sidotun pääoman heikko tuotto syö kannattavuutta. Lisäksi maitokiloa kohti käytetään paljon niin omaa kuin palkkatyötä sekä urakointia ja konetyötä.
Mero muistuttaa, että tilanne ei ole luonnonvakio. Suomessa on paljon myös hyvin kannattavia tiloja.
– Ensin pitää tietää missä mennään, jotta taloutta voi parantaa. Olennaisia asioita ovat budjetointi ja kassan hallinta, jolloin voi ajoittaa hankinnat edullisiin hetkiin, hän tiivistää.
Mero arvioi, että monella tilalla navettatyön tuottavuutta on mahdollista nostaa ja pellon käyttöä optimoida: kaikilta lohkoilta ei esimerkiksi aina ole järkevää ottaa rehua. Säilörehun korkea laatu kannattaa hyödyntää ja vähentää siten väkirehun tarvetta ja kustannuksia.
– Osa tiloista tekee jo neljä säilörehusatoa ja lantraa sitä oljella tai kokoviljasäilörehulla. Se on uudenlaista ajattelua, Mero konkretisoi.
Maitoyrittäjät ry on perustettu vuonna 2013, ja se keskittyy kehittämään jäsentensä yrittäjyys- ja johtamisosaamista. Yhdistyksen jäseninä on noin 340 maitotilaa ja 50 kannattajajäsentä. Mero kuvailee jäsenkunnan koostuvan tiloista, jotka haluavat kehittää toimintaansa.
– Se ei tarkoita pelkästään tilakoon kasvattamista; meidän jäseninä on kaiken kokoisia maitotiloja, hän huomauttaa.
Yhdistys järjestää erilaisia seminaareja, tilavierailuja ja kursseja. Mahdollisuus verkostoitua ja keskustella muiden kanssa on yrittäjille tärkeä syy olla mukana toiminnassa.
– Jäsenet kertovat saavansa kollegoilta joka vuosi jonkin käytännön vinkin, jonka ansiosta yhdistyksen jäsenmaksu maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, Mero mainitsee.
Hän on luotsannut Maitoyrittäjät ry:tä vuodesta 2017 lähtien. Nykyiseen työhönsä Mero siirtyi ProAgria Keskusten Liiton johtamispalveluiden johtavan asiantuntijan tehtävästä. Työ neuvontajärjestössä oli mielenkiintoista ja vaihtelevaa, mutta loppuvaiheessa jo melko kaukana asiakkaista eli maatilayrittäjistä.
– Siirtyminen isosta organisaatiosta pieneen yhdistykseen oli hyppy tuntemattomaan, mutta jo työhaastattelussa vaikutuin maitoyrittäjistä: arvostan heidän moniosaamistaan ja kykyä hallita laajoja kokonaisuuksia. Se tuo intoa työhön ja sen kehittämiseen.
Tärkeä osa tämän päivän yrittäjyyttä on vastuullisuus. Maitoyrittäjät tekee työtä asian eteen osallistumalla Tulevaisuuden Maatila -hankkeeseen, jossa kehitetään maitotiloille soveltuvaa vastuullisuusraportoinnin mallia. Hankkeessa on mukana myös pankkeja ja Valio Oy, jolla on paljon dataa omien sopimustilojensa tuotannosta.
– Tarkoitus on koota kaikki maitotilan vastuullisuuteen liittyvät asiat yhteen raportiksi, jonka avulla yrittäjä pääsee itse kertomaan oman tilan toiminnasta ulospäin. Vastuullisuus ei ole irrallinen asia vaan jokapäiväisiä tekoja, joita tilalla muutenkin tehdään, Mero korostaa.
Hän huomauttaa, että vastuullisuuden todentamista tarvitaan, koska esimerkiksi pankit edellyttävät nykyään tietoa siitä rahoituspäätöksiä tehdessään.
– Myös työnantajaimagon kannalta vastuullisuus on tärkeää.
Maitoyrittäjien toiminnanjohtaja ei itse ole maatilalta lähtöisin. Forssassa varttunut hevostyttö tiesi kuitenkin jo nuorena, että haluaa ammatin, joka liittyy jotenkin eläimiin ja maaseutuun.
– Minulla on aina ollut sellainen olo, että olen kaupunkiin syntynyt maalainen. Minulla oli onnekseni oma hevonen läheisellä maatilalla, jossa hoidimme sitä oman perheen voimin, Mero kertoo.
Lukiossa kohdalle osui "fiksu opo", jonka opastuksella hän päätyi opiskelemaan kotieläinten ravitsemustiedettä maa- ja metsätaloustieteelliseen tiedekuntaan Helsingin yliopistoon. Valmistumisen jälkeen Mero lähti maitotilojen neuvojaksi Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon, ja sieltä löytyi myös aviopuoliso Kalle Varesmaa, joka on ammatiltaan eläinlääkäri.
Nykyään Mero perheineen asuu Jyväskylässä, johon he asettuivat lasten syntymän myötä. Vanhempien lisäksi perheeseen kuuluvat kouluikäiset tyttäret Kerttu ja Martta sekä Riesu-koira. Perheenjäseniin voi lukea myös Keiju-hevosen, joka asustaa Laukaassa erään maatilan tallissa. Ratsastaminen on äidin ja tyttärien yhteinen harrastus.
Mero haaveilee maallemuutosta, mutta lasten koulunkäynnin, kaverien ja harrastusten takia se ei ole ihan yksinkertaista. Loma-aikoina kaupunki vaihtuu kuitenkin maaseutuun, metsiin ja järviin: joko perheen kesämökkiin Konnevedellä tai veneeseen Saimaalla.
– Vapaa-aikani vietän enempi vähempi jossain puskassa, Mero muotoilee.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Parhaiten talouden johtamisessa kokivat onnistuneensa ne sikayrittäjät, jotka hyödynsivät muita enemmän talousjohtamisen työkaluja, selviää yrittäjille tehdystä kyselystä.
Paavola Farm on kehittynyt viidentoista vuoden aikana kaikilla maitotilan osa-alueilla. Virpi ja Petri Paavolan tilalla Kaustisella uskotaan vahvasti suomalaiseen maidontuotantoon koko perheen voimin. Tila on yksi EDF:n vertailutiloista.
Maitoyrittäjien tuotannonjohtamisen kurssille osallistuneet oppivat Mäkelän tilalla huippuunsa hiottuja siirtymäkauden lehmien prosesseja ja vasikoiden alkuhoitoa.
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Kulunut kevät havahdutti suomalaisen kuluttajan uuteen ilmiöön, jossa kaupasta ei aina saa edes sitä kaikkien arkiruokien suosikkia eli jauhelihaa. Samaan aikaan kotimaamme nautamarkkina tuntui heräävän ensimmäistä kertaa vuosiin oikeaan keskusteluun maataloutemme tilanteesta. Suoramyynnistä tuli muutamassa viikossa trendikästä ja somekanavat täyttyivät uusista tiloista, jotka päättivät aloittaa lihan suoramyynnin. Onko tämä nyt se ratkaisu kannattavuuteen, saada kuluttajat
Keskeiset naudan vastustuskykyyn vaikuttavat tekijät ovat ruokinta, stressi ja tautipaine. Taudinaiheuttajien torjunta ja ennaltaehkäisy on tärkeää. Hyvä hygienia ja toimiva tautisulku estävät bakteerien, virusten ja loisten leviämistä karjaan ja karjassa.
Muhoslainen Karho-ojan karjatila myy verkkokaupan kautta luomulihaa suoraan kuluttajille. Markkinointia ei ole tarvittu. Pakastettujen tuotteiden jakelu hoidetaan helposti, joko suoraan tilalta tiettyinä päivinä tai REKO-renkaan kautta.
Iiläisellä Valtteri Pakosella oli voimakas halu ja innostus isännäksi. Häntä kuunneltiin ja vuonna 2021 tehtiin sukupolvenvaihdos. Isä Ilkka Pakonen toimii nyt Vaaralainen Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja avasi vappuna Olhavan Paussi kahvila-ravintolan.
Luonnonmukaisesti viljelevän ja karjaa kasvattavan tulee olla taitava ja valveutunut; tuotantotapa sopii osaaville ja ammattitaitoisille, siten erilaisten haasteiden ratkaiseminen sujuu sutjakasti. Myös joustavuutta ja avarakatseisuutta luomutuottajalta vaaditaan. Luomussa on omat haasteensa. Kotieläintuottajilla on muistissaan eläinten seleeninsaannin selvittely. Piileskelevä hivenaineen puute aiheutti karjoissa terveysongelmia. Haaste taklattiin, kun asia tiedostettiin, rehut analysoitiin, ja ruokintaan lisättiin luomutuotannossa sallittua
