Hausjärveläisellä Päivärinteen tilalla on löydetty oma tapa toimia. Seitsemän hehtaarin niityllä tepastelevat kanat, broilerit ja lampaat – ja välillä neljä lastakin.
Riihimäen kupeessa sijaitsevalla Päivärinteen tilalla on elämää. Neljä 2–15-vuotiasta lasta ovat kesätouhuissaan. Kaksi kissaa ja viisi kissanpentua pyörivät pirtissä. Pihan reunalta aukeavalla nurmipellolla näkyy parinkymmenen teltan kylä ja lammaskatras. Teltoissa nokkii laidunruohoa tuhat munivaa kanaa ja noin 700 broileria. Telttakaravaani liikkuu pellolla joka päivä ja jättää jälkeensä lyhyeksi kynityn nurmen ja luonnollisesti muokatun maan.
Seitsemän hehtaarin tila on omistajiensa, Henri ja Ida Sokan, toiveiden täyttymys.
– Halusimme muuttaa kaupungista maalle. Pieni maatila oli haaveissamme, kymmenen kilometrin päässä Päivärinteen tilasta lapsuutensa varttunut Henri kertoo.
– Kun tämä tila tuli myyntiin vuonna 2022, olimme valmiita tekemään ostopäätöksen heti. Muutimme tänne samana vuonna ja otimme heti kolme kanaa. Ajatuksenamme oli tuottaa mahdollisimman suuri osa ruuastamme itse. Korona-aika vahvisti omavaraisuusajatteluamme, Ida täydentää.
Molemmat yrittäjät olivat opiskelleet taidealaa. Henri työskenteli klassisen musiikin säveltäjänä ja it-koodarina ja Ida kuvataiteilijana. Perhe elätettiin freelancereiden epäsäännöllisillä tuloilla. Haave luonnonläheisemmästä elämästä oli kytenyt kaupungissa asuessa jo pitkään.
Tilan ostaminen vaati käynnin pankinjohtajan puheilla. Laina irtosi, kun tulevat maatalousyrittäjät pystyivät kertomaan, millä tavoin pienelläkin tilalla pystyy ansaitsemaan elantonsa. Yrittäjät saivat myös nuoren viljelijän aloitustuen.
Seitsemän hehtaarin nurmipelto määräsi tilan toimintastrategian, sillä lisäpeltoa ei ollut tarkoitus hankkia, eikä siihen olisi ollut varaakaan.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
Kananmunantuottajat Heikki ja Lauri Tapio kasvattavat jatkossa nuorikkonsa itse, koska he haluavat varmistaa, että muna pysyy hyvälaatuisena 80 viikkoa kestävän munituksen ajan. Oma kasvatus myös helpottaa tuotannon ajoittamista ja pienentää tautiriskejä.
Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Minttu Liuko aloitti emolehmäasiantuntijan tehtävät hyvin haastavaan aikaan loppuvuonna 2024. Moni asia on kuitenkin muuttunut kesään 2026 tultaessa, ja tuntuu, että positiivinen vire leviää alalla.
Et voi huolehtia hyvin muista, ellet ole itse kunnossa ja työkykyinen. Valitettava totuus, jota vastaan voi ehkä pyristellä onnistuneesti hetken aikaa, mutta pidemmällä aikavälillä taistelun tulee häviämään. Kotieläintiloilla "muihin" kuuluvat myös tilan eläimet, joiden hyvinvointi ja tuotoskunto on maatalousyrittäjän vastuulla. Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehityshanke Secure Food selvittää suomalaisen maitoalan muutosjoustavuutta. Hankkeen joulu–tammikuussa tekemä kysely maidontuottajille…
Kolme viikkoa ennen ja jälkeen poikimisen on aika, jolloin eläin tarvitsee erityisesti hoitajan aikaa ja huolenpitoa. Tutkimusten mukaan tämä on juuri se ajanjakso, jolloin olosuhteet ja hoito vaikuttavat eniten koko loppulypsykauden tuotokseen ja terveyteen.
Eläinten hyvinvointi on Essi Walleniukselle sydämen asia. Hän on ollut kehittämässä riippumatonta merkkiä, joka kertoo kuluttajalle tuotantoeläimen hyvinvoinnista. Kaikki eivät ole merkistä innostuneet.
"Kunhan tästä päästään tai tähän saadaan tukipaketti, niin selvitään." – Onko tämä tosiaan toimintaympäristö, jossa elämme ja kehitämme yrityksiämme eteenpäin? Siltä se on ainakin viimeiset vuodet kuulostanut. Joka kerta huudamme apuun jotain tahoa, syytämme tilanteestamme jotain toista tai vertaamme tilannettamme naapuriin, jolla joka kerta on jotain enemmän. Se ei ole vienyt meitä eteenpäin tähän päivään…
Uusi-Mattilan simmentaltila Nokialla sai tammikuussa iloisen tiedon. VikingGenetics oli valinnut karjasta Aarre-nuorsonnin keinosiemennykseen.
