Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Lämpö- eli infrapunakameralla tutkitaan sorkkien lämpötiloja ja niiden poikkeamia. Ideana on havaita poikkeavat lämpötilat riittävän ajoissa, jo ennen eläimen ontumista. Ontuvan eläimen käytös muuttuu ja maitotuotos tai lihakarjan päiväkasvu laskee, sillä ontuva nauta ei syö eikä juo riittävästi ja makoilee lepuuttaen kipeää jalkaansa.
– Sorkissa saattaa piillä monia kipua tuottavia ongelmia: vertymiä, anturahaavaumia, tarttuvia sairauksia, valkoviivan repeämiä ja kantasyöpymää. Kamera havaitsee jopa yhden kymmenesosan celsiusasteen lämpötilamuutokset, ja sillä saadaan piilevät vaivat paikallistettua ajoissa, Faban asiantuntija Jonna Anttila toteaa.
Hän oli mukana kuvaamassa sorkkia Tulevaisuuden maatila -hankkeen ja Faban järjestämässä sorkkaterveyspäivässä, joka järjestettiin Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen kampuksella.
Sorkkaongelmat heijastuvat myös eläinten kiimakäyttäytymiseen ja altistavat muille sairauksille. Ontuvien eläinten hoito lisää yrittäjän työmäärää ja ontumiset voivat johtaa lopulta liian aikaisiin eläinten poistoihin.
Sorkkaterveysongelmat aiheuttavat aina tulon menetyksiä ja tappiot voivat nousta karjakohtaisesti jopa useisiin tuhansiin euroihin.
– Maitotuotoksen laskun lisäksi sorkkaongelmat heikentävät hedelmällisyyttä ja lisäävät lääke- ja hoitokustannuksia. Jos sorkassa piilevät vaivat voidaan löytää ja hoitaa ennen kuin oireita ilmaantuu, nauta pystyy tuottamaan tasaisesti oman kapasiteettinsa mukaan eikä notkahdusta tuotoksessa pääse syntymään.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Salolaisella tilalla on tartuttu genomitestauksen tuomiin hyötyihin ison emolehmäkarjan kehittämisessä.Henrik Jensen kertoo, että emokarjan genomitestauksesta saa arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, että kaikkien eläinten polveutumiset ovat varmasti oikein.
Kansallinen nautojen hyvinvointimittaus kirittää eläinten hyvinvoinnin todentamista isolla harppauksella eteenpäin. Sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla eläinlajeilla.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
