Metsämaiden lannoituksia voi tehdä ensiharvennusikäisistä aina päätehakkuita lähestyviin metsiin saakka. Taloudellinen hyöty on selvä, ja lisäksi lannoitettu metsä sitoo enemmän hiiltä.
Metsämaan kasvatuslannoituksella saadaan lisäkasvua 14–20 kuutiota hehtaarille lannoituksen vaikutusaikana, joka on kuudesta kahdeksaan vuotta. Hyvällä paikalla lisäkasvu on vielä tätä suurempi.
Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson metsänhoitoesimies Tuomo Raukola sanoo, että metsänomistaja voi lannoittaa aina, kun katsoo että se on järkevää.
– Pohjalla on aina omistajan halu kasvunlisäykseen. Tarvittaessa voi olla yhteydessä metsäasiantuntijaan, jonka avulla voi valita lannoitettavan kohteen ja suunnitella toteutuksen.
Kivennäismailla metsän kasvua rajoittaa yleensä typen saatavuus. Rehevillä turvemailla taas rajoittavina voivat olla fosfori ja kalium.
Puut tarvitsevat paljon pääravinteita, kuten typpeä, fosforia ja kaliumia suhteessa sivu- ja hivenravinteisiin, kuten booriin.
Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Arto Pulkkinen kertoo, että boorin saatavuus metsämaissa vaihtelee.
– Se on tärkeä ravinne soluseinämien muodostumisessa ja puute voi aiheuttaa silmujen ja juurenkärkien kasvuhäiriöitä. Boorin puutteesta kärsivä taimi on usein monilatvainen ja oksikas. Vakavassa puutoksessa kasvu tyrehtyy pensasmaiseksi.
Silmämääräisten havaintojen lisäksi lannoitustarpeen arvioinnissa hyödynnetään kasvupaikkatietoja ja ravinneanalyysiä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Drooni soveltuu boorin puutteesta kärsivien metsien lannoittamiseen. Tunnissa boori leviää tasaisesti jopa kuudelle hehtaarille, mutta metsän kasvua boorilannoitus parantaa jopa vuosikymmeniksi.
Tunnustus: kirjoittaessani olen ylittänyt deadlinen kolmella päivällä, toimituksen ystävällinen kehotus laittoi vauhtia. Anteeksi! Olen menneen kesän humputellut harrastukseni savikiekkoammunnan parissa harjoitellen ja kilpaillen. Takaraivossa on jo pitempään nakertanut autotalli-varastorakennuksemme rapistunut maalaus. Maalausuran aika koitti, kun kilpailukausi syyskuun alussa päättyi kahteen voittotulokseen, joista toinen oli kansallisen skeetin SM. Naiset pystyvät tunnetusti hanskaamaan yhtäaikaisesti useita asioita. Itse
Otsikon sanonta pitää paremmin paikkansa kuin moni saattaa arvatakaan. Harva sananlasku on syntynyt tyhjästä ja syvempi merkitys voi paljastua silloin, kun elämä alkaa kunnolla koetella.Menestyminen erityisesti maataloudessa ei ole vain tuotantotekniikkaa, tukipolitiikkaa tai investointilaskelmia. Se on kokonaisvaltaista itsensä rakentamista. Henkisesti, fyysisesti, mentaalisesti ja jopa kvanttitasolla. Jos nämä eivät tue toisiaan, sanon suoraan: tässä synkkien pilvien
Sopimusaloista on tullut yksi tapa hankkia peltoa viljelyyn normaalin maanvuokrauksen lisäksi. Siinä piilee kuitenkin veroriski.
Kielimallipohjainen tekoäly voi auttaa maatilan päätöksenteossa. Kokeneelle ja osaavalle viljelijälle mallit eivät kuitenkaan tarjoa uutta, ellei malliin yhdistä muita työkaluja.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
