Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
Maaseudun elinkeinoille välttämättömän yksityisen tieverkon kunto on monin paikoin hälyttävän heikolla tasolla. Suomessa yksityistä tiestöä on noin 350 000 kilometriä ja siihen liittyvän korjaustarpeen määräksi on arvioitu 1,3 miljardia euroa.
Metsätiestön perusparannushankkeiden Metka-tietuen taso supistuu vuoden 2026 alusta 50 prosenttiin samalla, kun tieosakkaiden omavastuuosuus tiehankkeissa vastaavasti kasvaa 50 prosenttiin.
Ely-keskus (vuoden 2026 alusta Elinvoimakeskus) on rahoittanut yksityistiestön perusparantamista valtion varoin, mutta Elyn määrärahat tieremontteihin on kitketty valtion säästötoimien takia lähes olemattomiin jo pari vuotta sitten.
Myös alemman hoitoluokituksen piirissä oleva yleinen kylätieverkosto kaipaa kunnostamista, mutta rahaa ei ole tarjolla tähänkään.
– Monet tiekunnat harkitsevat, kannattaako yksityistietä ryhtyä edes kunnostamaan, jos siihen liittyvä yleinen tie on heikkokuntoinen, Suomen Tieyhdistyksen yksityistieasiantuntija Teuvo Taura sanoo.
Metsäteiden kunnostushankkeiden määrän arvioidaan romahtavan samalla, kun tietukirahat vähenevät ja metsätien siltojen kunnostukseen tarkoitetun Metka-tuen taso supistuu 85 prosentista 65 prosenttiin.
– Tierahat voivat loppua kesken, sillä todennäköistä on, että kuluvan vuoden budjetista katetaan viime vuonna vireille jätettyjä hankkeita, joita jätettiin runsaasti ennen tukitason heikkenemistä, Taura arvioi.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Metsän omistamiselle on monta muotoa. Osakeyhtiömuotoinen omistus tarjoaa metsänomistajalle joitain etuja, ja usein sitä harkitaan verotuksellisista syistä. Metsävähennystä ei voi hyödyntää oy-metsässä.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Harvennushakkuu moottorisahalla on kannattavaa työtä omatoimiselle metsänomistajalle. Erityisesti silloin, kun saantona on kuitua ja energiapuuta.
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrä ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
Otsikon sanonta pitää paremmin paikkansa kuin moni saattaa arvatakaan. Harva sananlasku on syntynyt tyhjästä ja syvempi merkitys voi paljastua silloin, kun elämä alkaa kunnolla koetella.Menestyminen erityisesti maataloudessa ei ole vain tuotantotekniikkaa, tukipolitiikkaa tai investointilaskelmia. Se on kokonaisvaltaista itsensä rakentamista. Henkisesti, fyysisesti, mentaalisesti ja jopa kvanttitasolla. Jos nämä eivät tue toisiaan, sanon suoraan: tässä synkkien pilvien
