Maatilan Pellervo

08.09.2025

Mitä kuuluu maatalousyrittä­jien työhyvin­voinnille?

Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotanto­tekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maa­talous­yrittäjien hyvin­vointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työ­kyvyn yllä­pitämisessä.

Jaa

• Kopioi linkki
• Lähetä sähköposti
• Jaa Facebookissa
• Share on X

• Teksti Jarkko Leppälä, Mika Repo ja Risto Rautiainen

Maatalousyrittäjien hyvinvointipalvelut edistävät jaksamista maatiloilla. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) tarjoaa tietoa ja palveluja tapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisyyn. Näitä palveluja Suomessa ovat muun muassa lomitus­palvelut, Melan tarjoamat lakisääteiset myel- ja mata-vakuutukset, työkykypalvelut, maatalous­yrittäjien työterveyshuolto, työturvallisuuden tutkimus ja koulutus sekä neuvontapalvelut.

Uudempia yrittäjien hyvinvointia tukevia palveluita on ollut viime vuosina tarjolla muun muassa Välitä viljelijästä -projektin kautta. Toiminta vakinaistettiin lakimuutoksella varhaisen tuen palveluiksi kuluvan vuoden alussa. Lisäksi tarjolla on Työturvallisuuskorttikoulutus sekä Työkykymittari oman työkyvyn arviointiin. Nämä palvelut ovat herättäneet kiinnostusta myös muualla Euroopassa, mistä esimerkkinä Melan Työkykymittarille myönnetty kansainvälinen hyvän käytännön kunniapalkinto.

Maatalouden rakennemuutos on vähentänyt myel-vakuutettujen viljelijöiden määrää alle kolmasosaan vuosien 1994–2024 aikana. Samalla naisten osuus vakuutetuista on vähentynyt. Työtapaturmien ja erityisesti ammattitautien määrä vakuutettuihin suhteutettuna on vähentynyt. Vapaa-ajan tapaturmat ovat lisääntyneet, mikä voi kuvastaa sinänsä positiivista lisääntynyttä vapaa-ajan toimintaa, mutta herättää myös kysymyksiä uusista vapaa-ajan riskeistä.

Mitä jaksaminen on?

Käytännössä jaksaminen tarkoittaa sitä, että henkilöllä on kykyä selviytyä arjessa eteen tulevista tehtävistä ja haasteista. Se on turvallisuuden tunteeseen liittyvä kokemus siitä, että elämä on hallinnassa ja on voimia tehdä asioita fyysisesti, henkisesti ja so­siaalisesti.

Jaksaminen ei ole kenelläkään aina priimakunnossa, vaan se vaihtelee elämäntilanteen, kuormituksen ja palautumisen mukaan. Jaksamisen heikentyessä ilmenee usein väsymystä, ärtyneisyyttä, univaikeuksia ja riittämättömyyden tunnetta siitä, että nyt on liikaa tehtäviä. Työkyky heijastelee työn vaativuuden ja voimavarojen välistä tasapainoa. Henkisessä stressissä ihminen tunteen itsensä hermostuneeksi, ahdistuneeksi tai hänellä on vaikeuksia nukkua, kun asiat vaivaavat mielessä. Fyysinen stressi on kuormittumista rasituksen, unenpuutteen, sairauden tai puutteellisen palautumisen vuoksi.

Suomessa maatalousyrittäjille on tarjolla varhaisen tuen palvelut, joiden tavoitteena on kuormitustekijöiden vähentäminen ja työssä jaksamisen parantaminen. Maatalousyrittäjien kokema henkinen kuormitus voi johtua muun muassa taloustilanteesta, pari­suhdeongelmista, terveystilanteesta ja yksinäisyydestä.

Maatalousyrittäjien Työkykymittari on hyvä apuväline yrittäjän jaksamisen arvioin­tiin. Sen avulla voi arvioida työ­kyvyn eri osa-alueita.

Kiinnostavia työkaluja maailmalta

Ranskassa on käytössä Work Assessment Method (WAM) -työn arviointi­menetelmä, jonka avulla voidaan määrittää karjanhoitotöihin ja viljelyyn kuluvaa työaikaa. Lisäksi se antaa valmiuksia arvioida maataloustyön ja tarvittavan vapaa-ajan suhdetta. Ohjelma huomioi tilalla käytettävissä olevan työvoiman, osaamisen, rutiinityöt ja päivittäiset työajat sekä kausi­luonteiset toiminnot. Suomessa vastaava työkalu on esimerkiksi TTS-Manager.

Sloveniassa toimii puolestaa KGZS-­ohjelma (Mental health ja psychosocial risk service). Palvelu on suunnattu erityisesti maatalousyrittäjille edistämään mielenterveyttä ja hyvinvointia. Osa Slovenian mielenterveystyön haasteista liittyy maskuliinisiin kulttuuriperinteisiin: miehen on näytettävä voimakkaalta, eikä ongelmista puhuta. Palveluun on koulutettu karjanhoitotutkinnon suorittaneita eräänlaisiksi sosiaalityöntekijöiksi, joilla on lisätutkinto mielenterveysalalta. Nämä neuvojat tuntevat paremmin maatalous­alan toimintaympäristön ja työtehtävät. Viljelijät ovat raportoineet, että toiminnan myötä ongelmanratkaisukyky on parantunut, stressi vähentynyt, nukkuminen lisääntynyt ja masennus- ja muiden lääkkeiden käyttö vähentynyt.

Vision Zero (Nolla tapaturmaa -ohjelma Suomessa) on kansainvälisen sosiaali­turvaliiton (ISSA) työturvallisuuden tapaturmien ja työhyvinvointiongelmien ennaltaehkäisystrategia. Se perustuu ideaan, jonka mukaan oikein toimiessa jokainen onnettomuus tai ammattitauti on ehkäistävissä.

Strategia perustuu seitsemään kultai­seen sääntöön, joiden avulla kukaan ei loukkaantuisi työssään. Tärkeää on johdon sitoutuminen turvallisuuteen, riskienhallinta, turvallisuustavoitteiden asetta­minen, turvallisten työjärjestelyjen luominen, koneiden ja työympäristön turvallisuuden varmistaminen, oman osaamisen kehittäminen sekä muiden osallistaminen turvallisuustyöhön.

Artikkelia varten haastateltiin Melan Päivi Wallin ja Pirjo Saari. Lisätietoja Melan verkkosivulta: mela.fi/tyoturvallisuus-2