Siirry sisältöön

Hirvieläimet nostattavat tunteita, sillä vuosittain ne aiheuttavat metsissä merkittäviäkin taloudellisia vahinkoja. Pelkästään hirvieläin­korvauksia maksetaan valtion pussista vuosittain toista miljoonaa euroa. Rahat korvauksiin kerätään metsästäjiltä hirvien pyyntilupamaksuina.

Ymmärrä hirviä, vähennä vahinkoja ja hoida metsääsi kestävästi on Suomen metsä­keskuksen, Suomen Riista­keskuksen ja Helsingin yliopiston kolmivuotisen Sorkkia sekametsässä -yhteishankkeen kantava teema. Sen päätavoitteena on yhteensovittaa kestävän metsätalouden harjoittaminen ja sorkkaeläinkantojen hoito sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja metsien vahinkokestävyyttä.

– Hankkeen tutkimuksissa tarkastellaan elinympäristön ravintoresurssien – lehtipuusto, aluskasvusto, varpukasvillisuus ja taimikot – merkitystä ja mahdollisuuksia hirvieläinvahinkojen hallinnassa. Tutkimustyön tavoitteena on tuottaa uutta tietoa hirven ravintokäyttäytymisestä metsänhoitotoimenpiteiden kehittämisen tueksi, perustelee Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta.

Sorkkia sekametsissä -hankkeessa kannustetaan kasvattamaan usean puu­lajin metsiköitä. Näin luodaan puskuria niin hirvi­eläin­tuhoja kuin muitakin tuhoja vastaan. Kuva: Tero Salmela

Muuta syötävää taimikoiden ohelle

Hirvivahinkoja selittää parhaiten hirvien määrä suhteessa tarjolla olevaan ravintoon. Uusissa toimenpiteissä painopiste tulee kohdistaa ravintoresurssin ja metsien sekapuustoisuuden lisäämistä tukevien käytäntöjen kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Taimikkovahinkojen pääpaino kohdistuu talviravintoon ja erityisesti männyn ja rauduskoivun kasvatukseen.

– Hirvelle mieluisinta ruokaa ovat taloudellisesti vähäarvoiset lehtipuut, kuten haapa, pihlaja, pajut ja koivut. Näiden osuuden lisääminen laajoilla alueilla metsänhoidon eri vaiheissa on yksi resepti vahinkojen vähentämiseksi, Svensberg sanoo.