Räväköistä mainostempauksistaan tunnetuksi tullut lihan suoramyyjä Laidun Hereford investoi vuonna 2018 Kauhajoella toimivaan omaan leikkaamoon. Sen myötä toiminta paitsi nopeutui, myös selkeytyi.
Alussa kolmella osakkaalla aloittanut Laidun Hereford Oy on toiminut jo useamman vuoden ajan kahden miehen voimin. Perustajista ovat mukana vielä teuvalaiset Jussi Harju ja Jyri Tanner. Harjulta hereford-rotuisia emolehmiä löytyy rapiat kolmisenkymmentä. Tannerilta puolestaan jokunen enemmän. Vuodessa teurastetaan ja leikataan 50 itse kasvatettua nautaa. Sama mokoma leikataan toisten tuottajien ruhoja.
Paitsi kuluttajille, yritys myy lihaa myös ravintoloihin ja kauppoihin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Rakenneominaisuuksien jalostus on arkipäivää kaikilla nautaroduilla, mutta kyse on paljon muustakin kuin tietyntyyppisten eläinten etsinnästä. Käytännössä kaikki rakenneominaisuuksia painottava jalostus lasketaan rakennejalostukseksi, on sitten kyse takakorkeuden alentamisesta tai vetimien paksuudesta.
Kolme viikkoa ennen ja jälkeen poikimisen on aika, jolloin eläin tarvitsee erityisesti hoitajan aikaa ja huolenpitoa. Tutkimusten mukaan tämä on juuri se ajanjakso, jolloin olosuhteet ja hoito vaikuttavat eniten koko loppulypsykauden tuotokseen ja terveyteen.
Kolmas kerta toden sanoi. Näin tiivistää Lasse Salmela vuosien työn, jonka tuloksena vanha parsinavetta sai remontin ja laajennuksen siivittämänä uuden elämän robottipihattona. Lopullinen versio ei syntynyt yhdellä päätöksellä tai edes yhdellä yrityksellä, vaan useiden vaiheiden ja muutosten kautta. Salmelan tilalla läpikäyty uudistustyö ei ole poikkeus. Monella tilalla kehittäminen etenee portaittain, joskus mutkien kautta eikä aina…
Märehtijän terveys riippuu rehua hajottavien pötsimikrobien voinnista. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, nauta sairastuu. Useimmiten tämä johtuu pötsiin kertyvistä happamista yhdisteistä tai liian korkeasta pH:sta.
Lyhytaaltoinen ultraviolettivalo ja valokatalyyttipinnoite voivat auttaa tautisulkutilojen mikrobien tuhoamisessa. Ratkaisun toimivuutta tutkitaan kahdella maatilalla.
Sukupuolilajiteltu siemen ei ole lypsykarjatilalla vain keino saada enemmän lehmävasikoita. Oikein käytettynä se on jalostuksen, eläinvirtojen hallinnan ja kannattavuuden työkalu. Tämä on havaittu myös Aholan Maito Oy:ssä.
Suomalainen maidon- ja naudanlihantuotanto käyvät läpi pitkään jatkunutta muutosta. Tilakoot kasvavat, tuotanto keskittyy ja tilojen määrä vähenee. Kehitys luo toisaalta pohjaa tuotannon jatkuvuudelle.
Peevon tila Sastamalassa on yksi Suomen suurimmista vuohitiloista. Navetassa on noin 450 suomenvuohta. Eläintenhoitaja Annika Kiikala osti tilan vapaalla kaupalla kolme vuotta sitten.
Hausjärveläisellä Päivärinteen tilalla on löydetty oma tapa toimia. Seitsemän hehtaarin niityllä tepastelevat kanat, broilerit ja lampaat – ja välillä neljä lastakin.
Minttu Liuko aloitti emolehmäasiantuntijan tehtävät hyvin haastavaan aikaan loppuvuonna 2024. Moni asia on kuitenkin muuttunut kesään 2026 tultaessa, ja tuntuu, että positiivinen vire leviää alalla.
