Tämänkertaisen MP:n teema on tutkimus. Ajankohtaisesta tutkimuksesta ovat omat kädet tukevasti irti, tutkimustuloksiin – varsinkin iltapäivälehtien extraosioiden mainostamiin – pidän epäilevää etäisyyttä. Päivittäiset 10 kiloa pois viikossa, tämä ruoka-aine yhteydessä muistisairauksiin tai muu pelottelu- ja "self-help-tutkimus" on luotaantyöntävää.
Myös taloustutkimus tuntuu olevan enemmän poliittista kuin absoluuttista. Puoluekannasta tai työmarkkinaosapuolten näkökulmasta katsoen samat tutkimukset saavat vastakkaiset tulkinnat. Inttämistä riittää, ei kiinnosta. Matematiikan, tähtitieteen tai maailmasynnyn tutkimiseen ei ymmärrykseni riitä, joten pitää tyytyä maanläheisempiin, henkilökohtaisiin aiheisiin. Jostakin syystä ikääntymisen vaarat ja vaivat kiinnostavat itseäni aiempaa enemmän!
Kun on saanut syntymälahjaksi levottomat jalat, niin nuoruusvuosina varsinkin kylvö- ja sadonkorjuun työhuiput johtivat satunnaisiin paniikkihäiriöoireisiin. Muutama viikko sitten sain samantyyppisiä oireita, ensimmäisen ambulanssikyytini akuuttipolille ja samalla reissulla ensikontaktin soteen, poliittiseen hot spotiin. – Luoja viisaudella uusia valtuutettuja siunatkoon!
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Monen osakkaan maatilalla työhyvinvointia edistävät vastuun, päätöksenteon, käytännön töiden ja ajatusten jakaminen. Myös vapaapäiville löytyy sijainen.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Suomi on elintarvikeviennin häntäpäässä Euroopassa, mutta ei kauan, mikäli Jarmo Talasrinne onnistuu tehtävässään Suvi ry:n vetäjänä. Yhdistyksen tavoitteena on yli kolminkertaistaa ruokaviennin arvo vuoteen 2035 mennessä.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
