Roiton tilalla Parikkalassa uusi Antti X476 -sarjan kuivuri toi ensisijaisesti lisää kuivauskapasiteettia, mutta myös paransi leipäviljan laatua. Ensimmäinen kuivauskausi osoitti, että samalla säästyi sekä työaikaa että energiaa.
Parikkalan Joukiossa tilaansa pitävät Jani ja Veera Roitto tekivät kuivurin investointipäätöksen vuoden 2024 syksyllä. He päätyivät Antti-Teollisuuden X-sarjan suurimpaan Antti X476 -mallin vaunukuivuriin.
Rakennuspaikka väljine ajolinjoineen löytyi helposti pihapiiristä. Maansiirtotyöt ja pohjat eristekerrosta myöten tehtiin omalla kaivinkoneella.
– Työt jatkuivat sitten viime keväänä kuorimalla aluksi paksu kohvajääkerros kaivurilla varovasti eristeiden päältä. Sitä seurasivat muottien teko ja raudoitukset ennen varsinaisia valutöitä, Jani kertaa työvaiheita.
Koneikko ja pyörösiilot saapuivat toukokuussa, ja ensimmäiset erät kuminasadosta päästiin kuivaamaan 13. elokuuta 2025.
– Hanhiongelman vuoksi kumina myöhästyi pari viikkoa, mutta sen jälkeen kuivuriin tuli vehnää ja kauraa, Jani kertoo.
Roitot tekivät sukupolvenvaihdoksen vuonna 2014 ja alkuvuosina käytössä oli vanha noin 85 hehdon lämminilmakuivuri, jonka öljykattila vaihdettiin vastikään vuosikymmenen vaiheessa.
Silläkin tuotettiin myllykelpoista viljaa, mutta kapasiteettipula alkoi tulla eteen. Periaatepäätös uudenmallisesta Antti X476 -sarjan kuivurista syntyi tarpeesta nostaa kuivauskapasiteettia.
– Jos Suomen oloissa halutaan tuottaa myllylaatuisia ja myöhäisiä viljalajikkeita, joilla on pitkät kasvuajat, lämminilmakuivuri on ehdoton ratkaisu sääriskin vuoksi, Jani perustelee.
Kierrättävä alipainekuivuri on heidän mukaansa erinomainen, koska se parantaa viljan laatua. Kuivauksen aikana jyvät hioutuvat ja vilja puhdistuu hyvin epäpuhtauksista. Näin myös hehtolitrapaino nousee.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Metsämaiden lannoituksia voi tehdä ensiharvennusikäisistä aina päätehakkuita lähestyviin metsiin saakka. Taloudellinen hyöty on selvä, ja lisäksi lannoitettu metsä sitoo enemmän hiiltä.
Sopimusaloista on tullut yksi tapa hankkia peltoa viljelyyn normaalin maanvuokrauksen lisäksi. Siinä piilee kuitenkin veroriski.
Kielimallipohjainen tekoäly voi auttaa maatilan päätöksenteossa. Kokeneelle ja osaavalle viljelijälle mallit eivät kuitenkaan tarjoa uutta, ellei malliin yhdistä muita työkaluja.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
