Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet uhkaavat kaikkia kasvi- ja eläintiloilla työskenteleviä ammattiryhmiä, maatalousyrittäjien ohella myös maataloustyöntekijöitä, lomittajia, seminologeja ja eläinlääkäreitä. Yrittäjät kantavat päävastuun työturvallisuudesta, mutta kaikki ovat velvollisia huolehtimaan siitä omalta osaltaan.
Ihmisiin kohdistuvat työperäiset vaarat voidaan luokitella työtapaturmien tapaturmatekijöihin sekä työperäisten sairauksien altisteisiin ja kuormitustekijöihin. Käynnissä olevan Maatila yhteisenä työpaikkana (Maayhteisö) -hankkeen sähköisessä kyselyssä tunnistettiin eri ammattiryhmille yhteisiä työperäisiä vaaroja.
Työtapaturmien tapaturmatekijät luokitellaan kolmeen kategoriaan: tekniset ja fyysiset tekijät, ihmisten omaan toimintaan liittyvät tekijät ja työn organisointiin liittyvät tekijät.
Kyselyn mukaan kaikille maatiloille yhteisiä teknisiä ja fyysisiä tekijöitä ovat puutteet työympäristössä, käsiteltävissä koneissa, työkaluissa tai tarvikkeissa. Eläintiloilla korostuvat eläinten äkilliset liikkeet.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Kiire, taloushuolet ja sukupolvien väliset hankaukset koettelevat maatiloilla yhdessä työskentelevien parisuhdetta. Huonoon suhteeseen ei kannata tyytyä. Puhe- ja tunneyhteyden uudelleen löytämiseen saa apua.
Työturvallisuusasioiden viilaaminen viljelytukien edellyttämiin sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksiin voi parhaimmillaan tuulettaa tilan jämähtäneitä työtapoja.
Kevät ei tänä vuonna jäänyt odottelemaan, ja lumien nopea sulaminen vei traktorit pelloille tavallista aikaisemmin. Kevään keskeinen piirre on ollut monilla alueilla kuivuus. Ilmiö, joka ei ole enää harvinainen poikkeus, vaan yhä tutumpi osa viljelijän arkea. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja esimerkiksi kuivuusjaksot lisääntyvät. Tulevaa on silti vaikea ennustaa, oli kyse sitten säästä tai maailmanpoliittisista heilahteluista.
Mitä maatilalla tapahtuu silloin, kun vaikeista asioista vaietaan? Puhe voi joko rakentaa tai rikkoa yhteistä maatilayritystä. Muiden vuorovaikutustapoja voi pyrkiä ymmärtämään ja omiinsa voi vaikuttaa.
Työssäkäyvien pitäisi kuulemma ottaa enemmän vastuuta vanhustenhoidosta. Kyselin polttopuita tekevältä vanhalta isännältä, että mitäs jos joutuisikin vanhainkodin sijaan meidän armoillemme. Luotto on vahva: Ei ikinä! Porkkana kun on ehkä monimutkaisin organismi, jota kykenen hoivaamaan. No onhan meillä yksi poikalapsi, mutta se varttui täysi-ikäiseksi ilman sen kummempia paapomisia, minun osaltani. Isänsä kyllä osasi sujuvasti kaiken muun
Konemies Panu Jaakonaho on mukana monessa. Puolet liikevaihdosta tulee viljelystä, puolet muualta.
Tekoäly tarjoaa uusia välineitä metsänhoidon työkalupakkiin. Laajan metsädatan hyödyntäminen tekoälyä käyttäen on askel kohti täsmämetsätaloutta.
Yhtymä on yleinen tapa omistaa maa- tai metsätila. Yhtymämuoto keventää verotusta, sillä verotettava tulo jakautuu yhdelle tai useammalle henkilölle.
