Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet uhkaavat kaikkia kasvi- ja eläintiloilla työskenteleviä ammattiryhmiä, maatalousyrittäjien ohella myös maataloustyöntekijöitä, lomittajia, seminologeja ja eläinlääkäreitä. Yrittäjät kantavat päävastuun työturvallisuudesta, mutta kaikki ovat velvollisia huolehtimaan siitä omalta osaltaan.
Ihmisiin kohdistuvat työperäiset vaarat voidaan luokitella työtapaturmien tapaturmatekijöihin sekä työperäisten sairauksien altisteisiin ja kuormitustekijöihin. Käynnissä olevan Maatila yhteisenä työpaikkana (Maayhteisö) -hankkeen sähköisessä kyselyssä tunnistettiin eri ammattiryhmille yhteisiä työperäisiä vaaroja.
Työtapaturmien tapaturmatekijät luokitellaan kolmeen kategoriaan: tekniset ja fyysiset tekijät, ihmisten omaan toimintaan liittyvät tekijät ja työn organisointiin liittyvät tekijät.
Kyselyn mukaan kaikille maatiloille yhteisiä teknisiä ja fyysisiä tekijöitä ovat puutteet työympäristössä, käsiteltävissä koneissa, työkaluissa tai tarvikkeissa. Eläintiloilla korostuvat eläinten äkilliset liikkeet.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Kiire, taloushuolet ja sukupolvien väliset hankaukset koettelevat maatiloilla yhdessä työskentelevien parisuhdetta. Huonoon suhteeseen ei kannata tyytyä. Puhe- ja tunneyhteyden uudelleen löytämiseen saa apua.
Työturvallisuusasioiden viilaaminen viljelytukien edellyttämiin sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksiin voi parhaimmillaan tuulettaa tilan jämähtäneitä työtapoja.
Suhteeni luomuun on vähän vaikea. 15 vuotta sitten viljelyä aloittaessamme luomu oli ainakin omassa lähipiirissäni jotenkin enemmän muodissa kuin nyt. Koska olen "ympäristöihminen" ja kerroin, että aloitamme viljelijöinä, oli aina ensimmäinen kysymys tai oletus, että luomuviljelyä varmaan? Luonnonmukaisuushan kuulostaa helpolta ja ihanalta. Kukkapeltoja ja mehiläisiä ja pari lammasta, ihan itsekseen siellä kiertokulkua pyörittävät ja viljelijä…
Suometsässä Hyytiälän metsäaseman lähellä tutkitaan vanhojen ojitusalueiden uudistumista ja taimettumisen edistämistä. Karut turvekankaat vaativat vastaojitetuista suokohteista poikkeavaa tietoa.
Yrittäjän puolison, useimmiten naisen, rooli maatilayrityksen päätöksenteossa voi olla monenlainen riippuen lähtökohdista, osaamisesta ja kiinnostuksen kohteista. Kun koti ja yritys jakavat saman arjen, suuret ja pienet päätökset vaikuttavat sekä perheen että yrityksen hyvinvointiin.
Hukkakauraskanneri etsii haitallisia rikkakasveja nykyteknologian avulla. Ratkaisu olisi periaatteessa skaalattavissa nopeasti laajaankin käyttöön.
Vaskiveden pellonpiennarpäivässä tutustuttiin naudan lietelannan toimivuuteen rypsin syyslannoitteena. Kauppilan tilan havaintokokeessa määritettiin kevätlannoitustarve typpivaakalaskurilla.
Maatalouskauppa Hankkija ja lannoitevalmistaja Yara juhlistivat elokuun alussa Yaran Kotkaniemen koetilalla 20 vuotta kestänyttä tutkimusyhteistyötään. Yritysten yhteisen Kasvuohjelman tavoitteena on parantaa kasvinviljelyn tuottavuutta.
