Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
Kipu on ihmisille elintärkeä suojamekanismi, joka vaikuttaa elimistön toimintaan, ihmisen käyttäytymiseen, tunteisiin sekä moneen muuhun asiaan elämässä. Mutta vaikka kipu suojelee, siitä on myös paljon haittaa. Etenkin, jos kipu on voimakasta tai kestää pitkään.
Lyhytkestoisesta kivusta poiketen pitkään jatkunutta kipua on usein varsin hankalaa lievittää. Harvoin auttaa yksi tai kaksi konstia. Kipua lievittävien lääkkeiden lisäksi tarvitaan tehokas, juuri itselle sopiva yhdistelmä erilaisia muita tapoja lievittää kipua, helpottaa elämää ja parantaa elämänlaatua.
Usein pitkään jatkuva kipu on sekoitus kaikkia kivun eri syntymekanismeja. Monelle tuttu esimerkki on polven nivelrikkokipu, jossa kipu syntyy aluksi nivelen ja sitä ympäröivien kudosten muutoksista. Tämä kipu on kudosvauriokipua, joka yleensä vastaa hyvin perinteisiin nivelrikkokivun lievittämiseen käytettyihin keinoihin.
Sen lisäksi nivelrikkoon voi liittyä paljon vaikeammin hallittavaa hermovauriokipua nivelen lähellä olevien hermojen vaurioitumisen vuoksi. Kun nivelrikkokipu jatkuu pitkään, elimistön kipua aistivan ja kokevan järjestelmän toiminta muuttuu niin, että kipu lisääntyy ja voimistuu.
Tästä nosiplastisesta kivusta ja sen lievittämisestä tiedämme vielä varsin vähän. Usein se liittyy kudosvaurio- ja hermovauriokipuun, kuten nivelrikossa, mutta sitä voi esiintyä myös yksinään, esimerkiksi amputoidun ruumiinosan aavesärkynä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Maatilan toimintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä ja uhkia. Siksi riskien kartoittaminen ja hallitseminen on oleellinen osa yrityksen johtamista.
Monen osakkaan maatilalla työhyvinvointia edistävät vastuun, päätöksenteon, käytännön töiden ja ajatusten jakaminen. Myös vapaapäiville löytyy sijainen.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrä ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
