Lypsylehmien kuolemista tiloilla ollaan saamassa uutta tietoa, kun ’Lypsylehmien kuolemaan johtavat syyt ja riskitekijät’ eli Lykky -hankkeen tulokset valmistuvat. Kuluvan vuoden aikana selviää, mihin tutkitut naudat kuolivat ja miten tiloilla tapahtuvia kuolemia voitaisiin vähentää.
Ilmastonmuutos näkyy jo suomalaisilla pelloilla. Muuttuvan ilmaston vaikutukset ja riskit maataloudelle ovat yhä moninaisempia, mikä tekee niistä vaikeampia hallita. Tämä luo uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia suomalaiselle maanviljelylle ja viljelijöille. Ilmaston muuttuessa sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Kuivuus rajoittaa satoa ja runsaat sateet sekä tulvat vaikeuttavat peltoviljelyä ja sadonkorjuuta. Viljelijät ovat jo jokseenkin tottuneet sopeutumaan erilaisiin vaihteleviin
Orimattilan Mallusjoella järjestettiin viime kesänä pellonpiennarpäivä, jossa perehdyttiin maan kasvukuntoasioihin. Miksi kasvukunto on niin tärkeää?
Vaikka metsätilojen hinnat ovat nousseet viime vuosina pohjoisessa, on metsään sijoittaminen edelleen kannattavaa, kertoo Nordic Silva Oy:n toimitusjohtaja Markku Kouva Oulusta.
Vettä ei tule silloin kun pitäisi ja sitä tulee liikaa, kun ei pitäisi. Pelloilla koetun ongelman lisäksi veden epätasainen jakautuminen kasvattaa epätasa-arvoa.
Elevaattoriin asennettava laite mittaa liikkuvasta viljasta sekunnin välein kosteuden, proteiinin, hiilihydraattien ja öljyn määrän. Tuloksia voi tarkastella heti näytöltä tai myöhemmin pilvipalvelusta.
Suomalainen maidon- ja lihantuotanto pärjää kansainvälisessä vertailussa varsin hyvin. Tuotostaso ja laatu ovat korkealla, ja tuotannon ekologisuudessakin pärjäämme. Tästä kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) synteesiraportti suomalaisen nautakarjatalouden kestävyydestä. Raportin mukaan Suomi on kasvihuonekaasujen kokonaispäästöissä naudanlihantuotannossa neljänneksi paras ja maidontuotannossa kuudenneksi paras 30 maan joukossa. Tuotettua kiloa kohti sijoitus on lihassa yhdeksäs ja maidossa viides. Eri maiden kesken
Viskaalin tilan biokaasulaitoksen rakentaminen etenee. Emäntä Tuula Kukkola-Räinä jatkaa hanketta kuvaavaa juttusarjaa kertomalla teknologiavalinnan haasteista.
Vierulan tila tallentaa tuoreiden mansikoiden makua juomiin, hilloihin ja pakastekuivattuihin karkinkorvikkeisiin, joita saa itsepalvelukioskista ja verkkokaupasta läpi vuoden. Maatilalla toimii myös kasvihuoneravintola, jonka tapahtumat on aina myyty loppuun.
Nostanpa kissan pöydälle. Nautojen roolin ilmastopahiksena. Seuraan lähes kaikkia maamme päämedioita ja kyllä ihmetyttää, kuinka vähän kerrotaan siitä, mitä me tuottajat teemme naudasta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. Ymmärrän toki, että julkisessa keskustelussa puhutaan mielellään, kuinka ilmastopäästöjä on pystytty vähentämään. Maatalouden päästöt eivät Tilastokeskuksen lukujen mukaan ole viimeisen kymmenen vuoden aikana paljoakaan pienentyneet ja nautakarjan päästötkin lähinnä
Kulmalan luomumaitotilalle valmistui 343-paikkainen hiekkaparsipihatto vuonna 2021. Sen viereen tehtiin toinen pihatto, johon sijoitettiin poikimakarsinat ja lypsyasema. Nyt tilaa riittää jokaiselle eläinryhmälle, sillä myös aiemmin rakennetut navetat ovat käyttökelpoiset.
HiMa-hankkeessa tähdätään tehokkaampaan hiilensidontaan sokerijuurikaspelloilla viljelykiertoa ja -tekniikkaa monipuolistamalla.
