Viimeistään nyt on oikea aika tehdä muutoksia maatilan liiketoimintaan. Kassabudjetointi on paras tapa seurata tilan taloutta.
Maatalouden rahoitusta hoitavissa pankeissa nähdään ensimmäisinä muutokset maatilojen kannattavuudessa. Tänä vuonna tilojen maksuvalmiutta rassaa kotieläintuotteiden alhaisten hintojen lisäksi maataloustukien maksun siirtyminen loppuvuoteen.
”Luottojen maksuohjelmamuutoksia ja lyhennysvapaita on haettu aiempia vuosia enemmän, mistä voidaan päätellä talousongelmien jonkin verran lisääntyneen. Osa kuitenkin hakee muutoksia enemmän varautuakseen ja saadakseen lisäaikaa muutoksille kuin paikatakseen akuuttia kassakriisiä”, maatalousrahoituksesta vastaava johtaja Timo Jaakkola Nordeasta tietää.
Maatilojen kannattavuusongelmat ovat Jaakkolan mukaan enemmänkin yrittäjä- kuin tuotannonalakohtaisia.
”Luottojen maksuohjelmiin halutaan muutoksia, mutta ongelmayrittäjän ostokäyttäytyminen saattaa silti jatkua entisenlaisena. Luottojen maksun lykkääminen ei ratkaise ongelmia, jos toimintatapoja ei muuteta”, Jaakkola muistuttaa.
Kassabudjetointi esimerkiksi kolmen kuukauden liukuvissa jaksoissa on Jaakkolan mielestä ehdoton edellytys sille, että yrittäjä pysyy ajan tasalla maatilayrityksen rahavirroista.
Nordean Timo Jaakkola kehottaa viljelijöitä suunnittelemaan investointinsa entistäkin huolellisemmin.
Korotaluottorajaa
Maatilojen konkurssit ovat edelleen harvinaisia. Timo Jaakkola sanoo, että Suomessa on haettu 35–40 maatilaa konkurssiin vuosittain ja varmasti näitä tapauksia nähdään tänäkin vuonna.
”Yritystoimintaan liittyy aina riski ja maatalouden riskit ovat viime vuosina selvästi kasvaneet. Tuotteiden hintariski on aina olemassa ja se pitää huomioida niin vuosi- kuin kassabudjetoinnissa.”
Luottojen maksuohjelman muuttamisen lisäksi pankki voi maksuvalmiusongelmissa tulla maatalousyrittäjää vastaan luotollisen tilin luottorajaa korottamalla. Tämäkin toimenpide maksaa yrittäjälle, mutta on mutkaton tapa parantaa maksuvalmiutta.
”Maksamattomien laskujen piikkiä ei kannata kerryttää, sillä kaikkein kalleinta rahoitusta on laskujen roikuttaminen viivästyskorolla”, Jaakkola varoittaa.
Keskity olennaiseen
Erityisesti kotieläintiloilla Jaakkola kehottaa miettimään, mihin työaika oikeasti kuluu.
”Kun raha tulee kotieläintuotannosta, pitää työpanoksen olla vahvasti neljän seinän sisällä. Nurmirehun tuotantoon kannattaa panostaa, mutta kaikkea työtä ei tarvitse tehdä itse eikä varsinkaan lähteä urakoimaan, jos se edellyttää työvoiman palkkaamista navettaan”, Jaakkola painottaa.
”Yleisesti ottaen peltoviljelyn tuottavuus on huomattavasti heikompaa kuin kotieläintuotannon. Vain harva karjatila pystyy tuottamaan esimerkiksi rehuviljaa edullisemmin kuin millä hinnalla sitä voi ostaa muilta tiloilta korkeankin hinnan aikana.”
”Oman nurmirehun laatuun ja riittävyyteen kannattaa kuitenkin aina panostaa. Mitä vähemmän ostaa täydentäviä teollisia rehuja, sitä paremmin kassa yleensä kestää. Nurmien lannoituksesta ja kasvinsuojelusta säästäminen tulee kalliiksi”, Jaakkola opastaa.
Tuotantokapasiteetti pitää pyrkiä ottamaan täysimääräisesti käyttöön, sillä se alentaa kiinteää yksikkökustannusta.
Maailma ei lopu tähän
Kokenut pankkimies muistuttaa, että suuretkin virrat syntyvät monista pienistä puroista. Siksi maatalouden pientarvikehankinnat ja kotitaloudenkin hankinnat pitää tehdä suunnitellen ja harkiten.
”Koska maailma ei kuitenkaan tähän lopu, muistetaan vastaisuudessa suunnitella uudet investoinnit hintariskit huomioiden, jotta väistämättä toistuvat hintakuopat eivät tule yllätyksinä.”
”Jos vireillä on aloittamattomia investointeja, pitää niihin liittyvät suunnitelmat ehdottomasti päivittää siten, että toimintaympäristön riskit huomioidaan riittävässä laajuudessa. Myös tuotantosopimukset on syytä käydä läpi ja vaatia asiakkailta mahdollisimman pitkää sitoutumista”, Jaakkola tähdentää.
Tukien siirtyminentuo ongelmia
Maatalousrahoituksesta vastaava pankinjohtaja Tarja Mikkola Janakkalan Osuuspankista vahvistaa Jaakkolan kokemukset siitä, että maatiloilla on lainanhoitoon liittyviä ongelmia koko lainakantaan suhteutettuna todella vähän.
”Luottojen maksuohjelmien muutosmahdollisuuksia on tiedusteltu jossain määrin enemmän kuin aiempina vuosina. Maatilat hoitavat luottoasioitaan tunnollisesti ja ennakoivasti, joten luotonhoito-ongelmia ei pääse juurikaan syntymään”, Mikkola kiittelee.
Etelä-Hämeen viljelijöille suurimman ongelman aiheuttaa tukien maksun siirtyminen myöhempään syksyyn ja jopa ensi vuoden puolelle, sillä korkotukilainat erääntyvät pääsääntöisesti lokakuussa. Jos alkaa näyttää, että rahat eivät riitä kaikkien laskujen hoitamiseen, kannattaa pankkiin ottaa yhteyttä mahdollisimman pian.
”Haluamme auttaa yrittäjää ennen kuin hän joutuu suurempaan ahdinkoon. Lyhennysvapaata voidaan antaa tilanteesta riippuen esimerkiksi 6–12 kuukautta. Myös kokonaan uusi lyhytaikainen luotto on mahdollinen.”
Pankit perivät luoton maksuohjelman muuttamisesta toimitusmaksun, mutta se on Mikkolan mukaan hyvin pieni.
”Heilahtelut maataloustuotteiden hinnoissa ovat pakottaneet aikaisempaa suurempaan suunnitelmallisuuteen. Yrittäjämäisen johtamisen ja budjetoinnin merkitys korostuu koko ajan”, Mikkola sanoo.
Konekaupassa lähes normaali tahti
K-Maatalouden kauppoja Jalasjärvellä ja Peräseinäjoelle pyörittävä Sami Saarnio kertoo, että maatalouskoneiden ja -tarvikkeiden kauppa on käynyt kuluvana vuonna melko normaaliin tahtiin.
”Myöhäinen korjuukausi ja tukien maksujen viivästyminen siirtävät hankintoja loppuvuoteen. Kiinnostusta konehankintoihin kuitenkin on”, Saarnio kuvailee.
Rakentamisen osalta alkuvuosi oli vielä vilkas, mutta tulevalle vuodelle Saarnio ennustaa ainakin hetkeksi hieman hiljaisempaa kautta.
Investointi-intovähissä
Useimpien tilojen investointi-into on tällä hetkellä ymmärrettävästi vähissä, vaikka maatalouden investointitukia on voinut hakea alkukesästä lähtien. Hakurintamalla on ollut kuitenkin melko hiljaista salaojituksen tukia lukuun ottamatta.
Erityisasiantuntija Aulis Kuusela Maaseutuvirastosta kertoo, että hakemuksia on jätetty syyskuun puoleen väliin mennessä 840, joista 110 on lypsy- ja nautakarjatalouden, 14 sikatalouden, viisi lihasiipikarjatalouden ja neljä lammastalouden rakennusinvestointeihin. Salaojitukseen hakemuksia on tullut 284. Uuden kuivaamon aikoo rakentaa 40, konehallin 15 ja tuotantovaraston 59 tilaa.
Eniten investointi-intoa on Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Rahoitusasiantuntija Tuija Hippeläinen Hämeen Ely-keskuksesta vahvistaa, että toistaiseksi on ollut normaalia hiljaisempaa. Taloudellinen tilanne on hänen arvionsa mukaan hidastanut investointipäätösten tekemistä.
Vilkkain investointitukien hakuaika on perinteisesti alkuvuosi. Ensi vuonna saatetaankin kiriä kiinni menossa olevaa hiljaista vuotta. Investointitukirahaa on ainakin hyvin jäljellä ensi kevään hakukierroksilla. Lisäksi Suomen hallitus on päättänyt vahvistaa 90 miljoonalla eurolla maatalouden investointeja tukevaa Makera-rahastoa.
Sikaketju tukossa
Kotieläinasiamies Jukka Rantala MTK:sta seuraa huolestuneena erityisesti sianlihantuottajien tilannetta. HK Scanin irtisanoma tuotantosopimus yhden ison emakkosikalan kanssa on herättänyt huolta koko ketjussa.
”Sianlihan markkinat ovat todellakin tukossa. Venäjän vienti on ollut poikki jo puolitoista vuotta ja tuotanto on samaan aikaan kasvanut EU-alueella. Heikko tilanne näkyi siinä, että Keski-Euroopassa sianlihan hinta ei vahvistunut lainkaan viime kesänä.”
”Myös broilermarkkinoilla on täyttä. Sianlihan ja broilerinlihan osalta ei olekaan näkyvissä uutta valoa ainakaan ennen ensi kesää”, Rantala harmittelee.
Vähittäiskaupan paine on samanlainen monissa maissa. Heikko talouskehitys painaa kuluttajahintoja ja sillä on suora vaikutus tuottajiin.
MARKKU PULKKINEN, teksti
