Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Immuniteetti taudinaiheuttajille on joko luontaista tai hankittua. Luontainen vastustuskyky estää taudinaiheuttajien pääsyä ja leviämistä elimistössä, ja se reagoi nopeasti elimistöä uhkaaviin vaaroihin. Siihen kuuluvat terve iho ja limakalvot sekä niiden eritteet.
Elimistön omalla pieneliökannalla on suuri merkitys vieraiden pieneliöiden vastustuksessa. Tulehdusreaktiot ovat luontaisia puolustusreaktioita taudinaiheuttajien torjunnassa ja kudosten vaurioitumisten korjaamisessa.
Hankittu vastustuskyky ilmenee elimistön puolustusreaktioissa, joissa syntyy vasta-aineita ja muistisoluja. β-lymfosyyttisolut tuottavat vasta-aineita eli immunoglobuliineja taudinaiheuttajaa vastaan. Niiden tehtävänä on tunnistaa elimistöön tunkeutunut antigeeni ja ohjata puolustusjärjestelmän soluja tuhoamaan se.
Antigeenit ovat usein valkuaisaineita tai polysakkarideja, joita esiintyy bakteerien tai virusten pintarakenteissa. Antigeenien avulla elimistö tunnistaa, onko solu oma vai elimistölle vieras.
T-solut tuhoavat elimistön omia tulehtuneita, vanhoja ja vaurioituneita soluja, kontrolloivat immuunivastetta sekä tuottavat viestinvälittäjinä toimivia sytokiniineja.
Veren valkosolut ja sidekudoksesta peräisin olevat syöjäsolut tuhoavat elimistöön ja vereen päässeitä pieneliöitä. Ne ovat hyvin spesifisiä eli kukin solutyyppi suojaa vain tietyiltä taudinaiheuttajapieneliöiltä. Muistisolut tunnistavat tartunnanaiheuttaja-antigeenin jopa vuosien kuluttua. Vasta-aineita tuttua taudinaiheuttajaa vastaa muodostuu paljon ja nopeasti.
Keskeiset naudan vastustuskykyyn vaikuttavat tekijät ovat ruokinta, stressi ja tautipaine. Ruokinta vaikuttaa ratkaisevasti eläimen vastustuskykyyn. Oleellista on, ettei eläin laihdu tai liho liikaa minkään tuotantovaiheen aikana. Ruokinnan muutokset tehdään vähitellen sekä vasikoilla että lehmillä. Syömättömyydestä johtuva energian puute sairauden aikana hidastaa ja lyhentää elimistön omaa puolustusreaktiota, jonka seurauksena voi olla esimerkiksi utaretulehduksen kroonistuminen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Keskeiset naudan vastustuskykyyn vaikuttavat tekijät ovat ruokinta, stressi ja tautipaine. Taudinaiheuttajien torjunta ja ennaltaehkäisy on tärkeää. Hyvä hygienia ja toimiva tautisulku estävät bakteerien, virusten ja loisten leviämistä karjaan ja karjassa.
Tyytyminen pysähtyneisyyteen ei ole Timo Viinamäelle mahdollista. Hänellä on aina oltava jokin projekti meneillään.
Oman tilan herneseosvilja on peruskivi ilmajokisen Noppa-Perälän luomumaitotilan väkirehuseoksessa. Myös rypsi tulee omilta pelloilta, ja apilat sitovat typpeä säilörehunurmien kasvuvoimaksi.
Hampun ja camelinan sivujakeet ovat osoittautuneet laboratoriokokeissa lupaaviksi täydennysvalkuaisen lähteiksi. Kasvien viljely onnistuu normaaleilla viljatilan koneilla.
Meidän karjassamme on vuosien mittaan ollut taipumusta lehmien lihomiselle laidunkaudella, mikä sitten on johtanut tarpeeseen saada painoa laskemaan syksyllä vieroituksen jälkeen. Ikävä kierre, joka ei tunnu löytävän loppuaan. Puntarilla on siis syksyn ja kevään punnituksissa ollut jopa sadan kilon painon heittoja. Vuosi sitten lehmien sisälle otossa oli vaaka taas lehmien kohdalla tallentanut melkoisen määrän lisäkiloja,…
Länsiharjun tilalla ei uskota oikoteihin. Kahdessa vuosikymmenessä on rakennettu uutta lähes joka vuosi, lisätty karjaa, kehitetty työyhteisöä ja johtamistaitoja – sekä opittu kantapään kautta, miten vakava ruokintakriisi voidaan taltuttaa.
Pikkuvasikkaripuli uhkaa vasikan terveyttä, hyvinvointia, kasvua ja tulevaa tuotosta, sekä altistaa hengitystietulehduksille. Ripulin ehkäisy on tärkeää. Vaikeassa tilanteessa voidaan ottaa muiden keinojen avuksi emille annettavat rokotukset.
Tilan tiineiden hiehojen ja lehmien rokottaminen pikkuvasikkaripulia vastaan on suuri työ ja kustannus. Siksi on tärkeää varmistaa, että rokottamisesta saadaan mahdollisimman suuri apu karjan arkeen.
Fyysisen työn vähentyminen, vasikoiden hyvä kasvu ja mahdollisuus käyttää kotoisia rehuja. Nämä ovat tuoreessa opinnäytetyössä mukana olleiden karjatilojen tärkeimmät syyt käyttää vasikka-apetta. Suppuniemen tilalla vasikka-apetta on käytetty vuodesta 2021.
Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa EU:n historian ensimmäisen kotieläinstrategian. Kotieläintuotanto nähdään siinä tärkeänä sektorina ja määritellään keskeiseksi osaksi Euroopan ruokaturvaa, omavaraisuutta ja maaseutualueiden elinvoimaa.
