Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Immuniteetti taudinaiheuttajille on joko luontaista tai hankittua. Luontainen vastustuskyky estää taudinaiheuttajien pääsyä ja leviämistä elimistössä, ja se reagoi nopeasti elimistöä uhkaaviin vaaroihin. Siihen kuuluvat terve iho ja limakalvot sekä niiden eritteet.
Elimistön omalla pieneliökannalla on suuri merkitys vieraiden pieneliöiden vastustuksessa. Tulehdusreaktiot ovat luontaisia puolustusreaktioita taudinaiheuttajien torjunnassa ja kudosten vaurioitumisten korjaamisessa.
Hankittu vastustuskyky ilmenee elimistön puolustusreaktioissa, joissa syntyy vasta-aineita ja muistisoluja. β-lymfosyyttisolut tuottavat vasta-aineita eli immunoglobuliineja taudinaiheuttajaa vastaan. Niiden tehtävänä on tunnistaa elimistöön tunkeutunut antigeeni ja ohjata puolustusjärjestelmän soluja tuhoamaan se.
Antigeenit ovat usein valkuaisaineita tai polysakkarideja, joita esiintyy bakteerien tai virusten pintarakenteissa. Antigeenien avulla elimistö tunnistaa, onko solu oma vai elimistölle vieras.
T-solut tuhoavat elimistön omia tulehtuneita, vanhoja ja vaurioituneita soluja, kontrolloivat immuunivastetta sekä tuottavat viestinvälittäjinä toimivia sytokiniineja.
Veren valkosolut ja sidekudoksesta peräisin olevat syöjäsolut tuhoavat elimistöön ja vereen päässeitä pieneliöitä. Ne ovat hyvin spesifisiä eli kukin solutyyppi suojaa vain tietyiltä taudinaiheuttajapieneliöiltä. Muistisolut tunnistavat tartunnanaiheuttaja-antigeenin jopa vuosien kuluttua. Vasta-aineita tuttua taudinaiheuttajaa vastaa muodostuu paljon ja nopeasti.
Keskeiset naudan vastustuskykyyn vaikuttavat tekijät ovat ruokinta, stressi ja tautipaine. Ruokinta vaikuttaa ratkaisevasti eläimen vastustuskykyyn. Oleellista on, ettei eläin laihdu tai liho liikaa minkään tuotantovaiheen aikana. Ruokinnan muutokset tehdään vähitellen sekä vasikoilla että lehmillä. Syömättömyydestä johtuva energian puute sairauden aikana hidastaa ja lyhentää elimistön omaa puolustusreaktiota, jonka seurauksena voi olla esimerkiksi utaretulehduksen kroonistuminen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Keskeiset naudan vastustuskykyyn vaikuttavat tekijät ovat ruokinta, stressi ja tautipaine. Taudinaiheuttajien torjunta ja ennaltaehkäisy on tärkeää. Hyvä hygienia ja toimiva tautisulku estävät bakteerien, virusten ja loisten leviämistä karjaan ja karjassa.
Tyytyminen pysähtyneisyyteen ei ole Timo Viinamäelle mahdollista. Hänellä on aina oltava jokin projekti meneillään.
Oman tilan herneseosvilja on peruskivi ilmajokisen Noppa-Perälän luomumaitotilan väkirehuseoksessa. Myös rypsi tulee omilta pelloilta, ja apilat sitovat typpeä säilörehunurmien kasvuvoimaksi.
Hampun ja camelinan sivujakeet ovat osoittautuneet laboratoriokokeissa lupaaviksi täydennysvalkuaisen lähteiksi. Kasvien viljely onnistuu normaaleilla viljatilan koneilla.
Säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä aiheita tutkaillessa törmää pian yhteen keskeiseen käsitteeseen: korkoa korolle -ilmiöön. Ilmiö toimii siten, että ensin talletetaan rahaa johonkin sijoitusvälineeseen, esimerkiksi määräaikaistilille. Vuoden kuluttua tilille maksetaan ensimmäinen korkotuotto, joka on tietty prosenttiosuus alkuperäisestä talletetusta summasta. Toisen vuoden kuluttua korkotuotto lasketaankin alkuperäistä summaa suuremmasta kokonaissummasta eli alkupääomasta, jossa on mukana edellisen vuoden korkotuotto.…
Nupoutus on vasikalle koettelemus, johon liittyy monenlaista elimistön kuormitusta ja voimakasta kipua. Siksi sekä vasikan terveydentilalla että kivunlievityksellä ja jälkihoidolla on suuri merkitys.
Hyvä kivunlievitys, oikeat työskentelytavat ja huolellinen jälkihoito auttavat vasikkaa toipumaan nupoutuksesta mahdollisimman hyvin.
Maitotilallisen arjessa jalostus on yksi mielenkiintoisimmista työn osa-alueista. Se on päättymätön tie, joka vie tutkijansa mukanaan myös jatkuvasti uusille sivupoluille ja tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia. Kun opiskeluaikana kysyttiin tulevaa työpaikkaa, vastasin aina, että jalostussuunnittelija. Luinhan jo lapsena uusimmat käyttölistat kannesta kanteen ja vertailin sonnien ominaisuuksia. Kotitilan lehmien suvut muistin tietysti ulkoa. Mäntylän Rakuuna oli nuoruuteni huippusonni,…
Karjanjalostuksessa on ehtinyt tapahtua valtavasti viimeisimpien vuosikymmenien aikana. Nyt jalostuksessa huomioidaan useita tuotannon talouteen ja lehmien kestävyyteen vaikuttavia ominaisuuksia.
Peltoniemen tilalla Kiuruvedellä kehitetään eläinainesta ajatuksella kohti laadukasta, kevätpoikivaa, puhdasrotuista simmental-karjaa.
