Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Immuniteetti taudinaiheuttajille on joko luontaista tai hankittua. Luontainen vastustuskyky estää taudinaiheuttajien pääsyä ja leviämistä elimistössä, ja se reagoi nopeasti elimistöä uhkaaviin vaaroihin. Siihen kuuluvat terve iho ja limakalvot sekä niiden eritteet.
Elimistön omalla pieneliökannalla on suuri merkitys vieraiden pieneliöiden vastustuksessa. Tulehdusreaktiot ovat luontaisia puolustusreaktioita taudinaiheuttajien torjunnassa ja kudosten vaurioitumisten korjaamisessa.
Hankittu vastustuskyky ilmenee elimistön puolustusreaktioissa, joissa syntyy vasta-aineita ja muistisoluja. β-lymfosyyttisolut tuottavat vasta-aineita eli immunoglobuliineja taudinaiheuttajaa vastaan. Niiden tehtävänä on tunnistaa elimistöön tunkeutunut antigeeni ja ohjata puolustusjärjestelmän soluja tuhoamaan se.
Antigeenit ovat usein valkuaisaineita tai polysakkarideja, joita esiintyy bakteerien tai virusten pintarakenteissa. Antigeenien avulla elimistö tunnistaa, onko solu oma vai elimistölle vieras.
T-solut tuhoavat elimistön omia tulehtuneita, vanhoja ja vaurioituneita soluja, kontrolloivat immuunivastetta sekä tuottavat viestinvälittäjinä toimivia sytokiniineja.
Veren valkosolut ja sidekudoksesta peräisin olevat syöjäsolut tuhoavat elimistöön ja vereen päässeitä pieneliöitä. Ne ovat hyvin spesifisiä eli kukin solutyyppi suojaa vain tietyiltä taudinaiheuttajapieneliöiltä. Muistisolut tunnistavat tartunnanaiheuttaja-antigeenin jopa vuosien kuluttua. Vasta-aineita tuttua taudinaiheuttajaa vastaa muodostuu paljon ja nopeasti.
Keskeiset naudan vastustuskykyyn vaikuttavat tekijät ovat ruokinta, stressi ja tautipaine. Ruokinta vaikuttaa ratkaisevasti eläimen vastustuskykyyn. Oleellista on, ettei eläin laihdu tai liho liikaa minkään tuotantovaiheen aikana. Ruokinnan muutokset tehdään vähitellen sekä vasikoilla että lehmillä. Syömättömyydestä johtuva energian puute sairauden aikana hidastaa ja lyhentää elimistön omaa puolustusreaktiota, jonka seurauksena voi olla esimerkiksi utaretulehduksen kroonistuminen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Salolaisella tilalla on tartuttu genomitestauksen tuomiin hyötyihin ison emolehmäkarjan kehittämisessä.Henrik Jensen kertoo, että emokarjan genomitestauksesta saa arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, että kaikkien eläinten polveutumiset ovat varmasti oikein.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten kastroitaville porsaille annetaan paikallispuudutus mahdollisimman kivuttomasti, mutta tehokkaasti kipua lievittäen.
