Maatilalähtöinen tilusjärjestely on viljelijöiden tarpeesta lähtevä prosessi. Se on perinteistä laajaa alueen tilusjärjestelyä nopeampi ja ketterämpi tapa saada peltolohkoja lähemmäs talouskeskusta. Prosessissa ei ole mukauttamistoimia, esimerkiksi uusien teiden rakentamista.
”Sastamalan hanke sai ensi sytykkeen, kun kävin maaliskuussa 2014 puhumassa Sastamalan viljelijöille tukikoulutuksessa. Yksi viljelijäperhe pyysi selvittämään, olisiko mahdollista parantaa heidän tilannettaan”, tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen Maanmittauslaitoksesta kertoo.
Seuraavan kahden vuoden aikana asiaa selvitettiin. Paljastui, että olisi mahdollista tehdä tilannetta parantavia tilusjärjestelyjä. Samalla hankkeeseen tuli lisää viljelijöitä mukaan.
”Sastamala-Punkalaitumen tilusjärjestelytoimitus oli yksi priorisoiduista hankkeista, kun uudelleen järjestelty tukemisrahoitus otettiin käyttöön”, toimitusinsinööri Reijo Kiviniemi Maanmittauslaitokselta sanoo.
Maatilalähtöisessä tilusjärjestelyssä keskitytään enemmän toimintaansa kehittävien maatilojen parannuksiin, eikä hanketta rajata vain tiettyä aukeaa tai kylän osaa koskevaksi.
Monta vaihtokierroksta
Sastamalan ja Punkalaitumen alueella on tehty neljä lohkojenvaihtokierrosta. Ensimmäisellä kierroksella kesällä 2017 omistajaa vaihtoi 115 hehtaaria.
Valtion vaihtomaita hankittiin 52 hehtaaria.
Seuraavilla vaihtokierroksilla vaihtoja tehtiin 13–36 hehtaaria. Osa lohkoista sijaitsi myös Akaalla ja Mouhijärvellä.
Kiviniemi kertoo, että tähän mennessä on tehty neljä jakosuunnitelmapäätöstä. Yhteensä maata on vaihtunut 182 hehtaaria. Tarkoitus on tehdä vielä viides jakosuunnitelmapäätös tänä keväänä ja pitää loppukokous kesäkuussa.
Maapankki apuna
Lohkojen arviointi meni tavalliseen tapaan hyödyntäen kauppahintatutkimusta ja viljavuusnäytteitä. Hankkeessa käytettiin valtion vaihtomaita.
”Maapankki toimii käytännössä niin, että Suomen valtio ostaa peltoja tilusjärjestelyalueelta tai niiden tuntumasta. Ostot tehdään markkinahintaan ja valtion maita hyödynnetään vaihtojen toteuttamisessa. Tässä hankkeessa ensimmäinen vaihtokierros mahdollistui nimenomaan valtion hankkimien vaihtomaiden ansioista”, Konttinen kertoo.
Sastamalan alueelta löytyi vapaaehtoisia maanviljelyksestä luopujia, joiden maat voitiin ostaa tilusjärjestelyn maapankkiin.
Mukana on 19 viljelijää. Osalla ajatus tilusvaihdosta kehittyy pikkuhiljaa. Siksi varmistuneita vaihtoja toteutetaan kierros kerrallaan.
”Muut saavat samalla ideoita omiin järjestelyihinsä”, sanoo Kiviniemi.
Yhtenä tavoitteena Sastamalassa on ollut lyhentää kulkumatkoja lohkoille. Laskennallisesti lohkojen vaihdoilla Sastamalan ja Punkalaitumen välillä viljelyliikenne on vähentynyt 2 224 kilometriä vuodessa.
Kustannustehokasta
Sastamalan järjestelyn hyödyiksi arvioidaan 350 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 142 000 euroa.
”Valtion tuki arvioilta on noin 80 prosenttia, joten viljelijöille jää niistä maksettavaksi noin 30 000 euroa. Hehtaarikustannus vaihtelee vähän hankkeen hankaluuden mukaan, koska kustannus tulee työaikaveloituksesta. Suuruusluokka on noin sata euroa hehtaarilta”, Konttinen toteaa.
”Olen ollut tyytyväinen siihen, kuinka maanomistajat ovat sitoutuneet hankkeeseen. Yhteydenpito on ollut aktiivista. Hankkeen pilottiluonteen takia työ on ollut mielenkiintoista”, Kiviniemi sanoo.
Hän kokee tilusjärjestelyt hankalaksi, jos joutuu tekemään pakkopäätöksiä vastoin maanomistajan tahtoa. Ne ovat yleensä alueellisissa tilusjärjestelyissä eteen tulevia ongelmia.
”Tässä tapauksessa ei ollut vaikeuksia viedä asioita eteenpäin, koska asiat on neuvoteltu ja valmisteltu maanomistajien kanssa yhdessä. On voitu toimia ripeästi ja kustannustehokkaasti.”
Maatilan kehittämisessä pidetään annettuna teoriapohjaisena tosiasiana niin sanottua suuruuden ekonomiaa. Sen pohjalta maatilan laajentaminen olisi aina perusteltua, koska suurentamalla peltopinta-alaa ja tuotantoeläinten määrää parannetaan kannattavuutta. Lopputuloksena viljelijä vaurastuu ja rahaa on entistä enemmän käytettävissä myös yksityistaloudessa. Henkilökohtaisesti laatimieni yli 3 000 maatilan talousselvitysten perusteella maatilan kannattavuus ja tuloksentekokyky paranee tiettyyn suuruusluokkaan saakka, jonka jälkeen maatilan
Maatilaansa aktiivisesti kehittävillä maatalousyrittäjillä on usein tavoitteena kasvattaa pelto- ja metsäpinta-alaa lisämaakaupoilla. Tilanne on kuitenkin haastava, jos tuotannon kannattavuus on heikko.
Löytyykö Suomesta elinvoimaisia maatiloja? Maatalousyritysten heikentynyt kannattavuus on ollut paljon esillä viime vuosina. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
