Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Sometus jatkuu Anna Länsisalmi-Keisalan maitotilalla, toi tulevaisuus tullessaan mitä tahansa. Sosiaalisen median vaikuttajan työstä on tullut tiivis osa maatilan arkea, eikä pelkästään huvin vuoksi. Somenäkyvyyden mahdollistamat kaupalliset yhteistyöt ovat tilalle taloudellinen tukijalka, ja parhaimmillaan some on taisteluase maatalousalan ahdingossa.
– Ilman muuta jatkan. Koen maatilan arjesta kertomisen merkityksellisenä työnä koko alan kannalta. On ilahduttavaa, että nykyään on jo paljon muitakin tuottajia sometyötä tekemässä, Anna Länsisalmi-Keisala sanoo.
Hän avasi Maalaisjärki-sometilinsä Instagramiin ja Facebookiin vuonna 2018, kun hän keravalaislähtöisenä kaupunkilaistyttönä tuli miniäksi puolisonsa Ossi Keisalan kotitilalle Töysään Etelä-Pohjanmaalle. Myöhemmin mukaan tuli suosittu Youtube-kanava ja viime aikoina myös TikTok.
– Tein omasta lähipiiristäni havainnon, että maatilojen arki on useimmille kuluttajille aivan vierasta. Halusin tehdä sitä tutummaksi. Siksi avasin sometilit.
Maalaisjärjestä tuli menestys. Youtube-kanavan suosituimmilla videoilla on yli satatuhatta katsojaa, Instassa ja Facebookissa yhteensä yli 40 000 seuraajaa. Anna Länsisalmi-Keisalan selkeät ja informatiiviset, usein tunteikkaatkin videot ja kuvat kertovat maitotilan arjesta, lapsiperheen elämästä maalla ja myös perheen kuuden hevosen tallista. Sisältö on silottelematonta, ei mitään mainoskuvaa. Ruokatieto palkitsi Anna Länsisalmi-Keisalan tänä vuonna Vuoden Ruokakasvattajan tittelillä.
– Tykkään tosi paljon tehdä sisältöjä. Teen tätä työtä myös faneilleni, heiltä saamani palaute ja tapaamisensa esimerkiksi maatalousnäyttelyissä on aina ihanaa.
Seuraava fanitapaaminen on sovittu tälle kesälle Okraan.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Perusmaatalous ja sen oheen sopivat liitännäiselinkeinot tuottavat Kämärin viljelijäperheen toimeentulon.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
