Eläinten hyvinvointi on Terttu Haajalle maidontuotannon kulmakivi. Lisäksi laiduntaminen on tärkeä osa hyvinvointia, myös robottilypsyssä.
Virolahtelainen Terttu Haaja ei pidä lypsyrobottia laidunnuksen esteenä. Jo aiemmin, asemalypsyn aikana, tilalla laidunnettiin. Kun yhden robotin navetta runsaat kaksi vuotta sitten valmistui, hän halusi ehdottomasti jatkaa laiduntamista.
Tärkeimpänä syynä laidunnukselle hän nimeää eläinten hyvinvoinnin. Toinen merkittävä asia on maidontuotannon imago. Kuluttajat arvostavat laiduntamista.
”Uskon, että laidunnus on mielenterveyden kannalta hyvä juttu. Lehmät nauttivat, kun saavat olla ulkona.”
Haajan lehmät ovat pitkäikäisiä. Poistoprosentti on pysynyt pienenä.
”Jalkasairauksia ei ole ollut. Uskon, että laidunnus auttaa siihen. Sorkat ovat lehmillä hyvässä kunnossa. Aiemmin sorkkahoitaja kävi kahdesti vuodessa, mutta sanoi aina syksyllä, ettei niissä ole mitään hoitamista. Nyt hän on käynyt vain keväisin.”
Laidunkausi päättyy, kun oven edusta menee liian rapaiseksi.
Kestävyys arvossa
Karjassa on ollut myös satatonnereita. Viimeisimmän satatonnarin kymmenettä poikimista odotetaan maaliskuun aikana.
Haaja pitää kestävyyttä arvossa. Siksi hän ei pidä tärkeänä, että jokainen lehmä poikisi kerran vuodessa. Poikimaväli on karjassa 441 päivää. Siemennyksiä per poikiminen on tarvittu 1,8. Hiehojen poikimaikä on ollut 26,4 kuukautta. Lehmien umpikausi on ollut keskimäärin 58 päivää.
Noin 80 prosenttia karjasta on holsteineja. Noin puolet siemennetään liharotuisella Blonde d’Aquitaine eli blondilla. Kun yrittää pitää lehmiä pitkään, uudiseläimiä ei tarvitse niin paljoa. Samalla vähentää omaa työtään nuorkarjanavetassa ja robotille opetettavia on vähemmän.
Tärkeät pitoisuudet
Maitoyrittäjä seuraa maidon pitoisuuksia. Hän kertoo kannattavuusvertailusta, jossa 30 litralla ja hyvillä pitoisuuksilla kannattavuus oli parempi kuin 37 litralla, mutta huonommilla pitoisuuksilla.
”Poikimisen jälkeen lehmät heruvat, mutta pitoisuudet ovat alhaalla. Sitten prosentit nousevat. Yritän saada koko lypsykauden ajalta prosentit pysymään hyvinä.”
Karjan utareterveys on ollut tosi hyvä. Yhtenä tekijänä Haaja pitää verhoseiniä. Ilma pysyy navetassa raikkaana.
Haajan navetassa on erillisruokinta.
Ei tarvitse hakea
Robottinavettaan Haaja investoi, koska halusi helpottaa fyysistä työtään. Ensi alkuun laidunnuksen onnistuminen jännitti.
”Pelkäsin, etteivät lehmät tulekaan sisälle ja niitä joutuu hakemaan.”
Pelko oli turha, lehmät kulkevat hyvin. Yhtään lehmää ei tarvinnut lypsylle hakea. Laidunkauden alkaminen ei myöskään näy lypsylläkäynneissä, määrä pysyy samana kuin talvellakin.
Lehmät tottuivat vanhan navetan aikana käymään sisällä kioskilla. Nyt uudessa navetassa on erillisruokinta.
Haaja kokee, että laidunnus vähentää hänen omaa työtään, etenkin, kun lehmät kulkevat itse.
”Kun ei ole lohkosyöttöä, keväällä tehdään aita ja se pysyy.”
Navetan kyljessä on 5,5 hehtaarin laidunalue. Lehmät pääsevät sinne vapaasti koko alueelle.
”Laidunkausi alkaa noin 20. päivä toukokuuta. Alkuun pidän ovet kiinni öisin, lehmät saavat totutella laitumeen viikon pari. Sitten ovet ovat aina auki.”
