Pohjanmaalla sijaitseva Jeppo Lantgrisin 2 300 emakon sikala on viime lokakuusta lähtien pyörinyt puolella teholla. Meneillään on salmonellasaneeraus. Normaaliin arkeen päästäneen vasta loppuvuodesta.Pohjanmaalla sijaitseva Jeppo Lantgrisin 2 300 emakon sikala on viime lokakuusta lähtien pyörinyt puolella teholla. Meneillään on salmonellasaneeraus. Normaaliin arkeen päästäneen vasta loppuvuodesta.
Jeppo Lantgrisin toimitusjohtaja Johan Backlund kuvailee viime lokakuussa toteutuneen uhan, jota vastaan on yritetty suojautua huolella.
”Salmonella iski kuin salama. Bakteeri levisi pikkuhiljaa huoneesta toiseen. Lopulta saimme sen rajoitettua yhteen yksikköön, ja tuotanto toisessa rakennuksessa on voinut jatkua entiseen tapaan.”
Backlund on tyytyväinen, että tartunnasta saatiin heti kiinni. Vaarana oli, että se olisi päässyt leviämään lihasikojen mukana koko ruotsinkieliselle tuotantoalueelle.
Salmonellan arvellaan tulleen tilalle hiirien tai rottien välityksellä. Jos se olisi ollut rehussa, olisi tauti levinnyt koko sikalaan.
Sisätilat uusiksi
Uudessakaarlepyyssä toimiva Jeppo Lantgris joutui lopettamaan kaikki toisen tuotantorakennuksen tuhat emakkoa ja 6 000 pikkuporsasta.
Saneeraus on Backlundin mukaan erityisen vaikeaa emakkosikalassa, jossa tartuntapintaa on kaksikymmenkertaisesti enemmän kuin lihasikalassa. Hän on koulutukseltaan rakennusmestari ja päätyi laskelmissaan siihen, että sikalan seinien sisältä kannattaa purkaa kaikki.
”Asiasta päästiin yhteisymmärrykseen vakuutusyhtiö OP Pohjolan kanssa, kun saimme todistettua, että se on halvempi ja varmempi vaihtoehto. Tiettyjä asioita ei vain kannata pestä. Veimme pois karsinaseinätkin, jäljelle jäi vain lattia, joka saa uuden pinnan.”
Saneerattavat tilat ovat kymmenen vuotta vanhat, ja nyt ne rakennetaan uusien eläinsuojeluvaatimuksien mukaan.
”Sikalasta tulee todella moderni ja käytännöllinen. Olimme jo osittain siirtyneet vapaaporsitukseen ja uusissa tiloissa vielä enemmän. Meille tulee myös astutus- ja tiineysosastot, joissa eläimet pääsevät liikkumaan vapaasti.”
Jeppo Lantgrisin koko tuotannon ylösajo vie vielä kauan. Uudet eläimet otetaan sisään ehkä vasta joulukuussa. Liian aikaisin aloittamisen riskiä ei haluta ottaa.
Toimitusjohtaja Johan Backlund on helpottunut siitä, ettei salmonella päässyt leviämään porsaiden mukana seudun lihasikaloihin.
Rakennustietoa mukaan
Backlund kiittelee Eläinten terveys ETT ry:n johtamia saneeraustoimia. Väki osaa asiansa, ja tutkimukset pelasivat hyvin. Silti systeemi on tuottajan näkökulmasta hidas.
”Varmuuden saaminen kestää yleensä liian kauan. Minun mielestäni näytteenottoprosessia pitäisi nopeuttaa huomattavasti.”
Saneerauksessa on tilan apuna ETT:n lisäksi Ruokavirasto, Aluehallintovirasto, oma terveydenhuoltoeläinlääkäri, teurastamo sekä vakuutusyhtiö. Backlund haluaisi täydentää sitä yhdellä tärkeällä tekijällä.
”Prosessissa pitäisi olla ulkopuolista kokemusta rakennusalasta. Saneeraus vaatii jonkun joka tuntee rakentamiset ja purkamiset.”
Toinen asia, johon Backlund toivoisi muutosta, on salmonella-asioista tiedottaminen. Se saisi olla avoimempaa. Nyt viranomaisilla on vaitiolovelvollisuus, eikä hän ymmärrä miksi.
”Vaikenemisesta tulee sellainen olo, että taudin täytyy olla jotain kamalaa. Hiljaisuus asian ympärillä saa huhumyllyn pyörimään, ja koko homma kääntyy itseään vastaan.”
Katseet valtiovaltaan
Jeppo Lantgris on Atrian tuottaja, ja sen ryhmävakuutus korvaa 80 prosenttia 3–3,5 miljoonaa euroa maksavasta saneerauksesta. Omavastuuosuus on noin 800 000 euroa.
Yritys maksaa ryhmävakuutusta vuosittain 50 000 euroa. Pelkona on, että maksu nousee entisestään, jos tulee uusia tautitapauksia. Toimitusjohtaja Johan Backlund nostaa jälleen kerran esille salmonellavapaata tuotantoa vaativan valtion roolin.
”Maahan tuodaan vuosittain 30 miljoonaa kiloa sianlihaa, jota ei ole tuotettu samoin säännöin. Meillä ei ole elinkeinona varaa yksin jatkaa kilpailua bulkkitavaraa vastaan. Ainoa keino on, että valtio alkaa osallistua vakuutuskustannuksiin niin kuin Ruotsissa.”
Salmonellavapaus on ehjien saparoiden lisäksi takuu siitä, että hyvinvointi tiloilla pelaa. Se voi Backlundin mielestä ehkä jopa vahvistaa lihatalojen brändinimeä.
”Teemme itse paljon töitä puhtaan suomalaisen lihan puolesta, mutta se ei riitä. Valtio on saatava mukaan ponnisteluihin.”
Saneerattavista tiloista revittiin sisäkattoa myöten kaikki sisustus pois.
Suojautumista parannettava
Suomi on ollut yli 20 vuotta EU:ssa, mutta maaseudulla ei Backlundin mielestä ole totuttu hoitamaan tautisuojausasioita kunnolla.
”Maanviljelijät ajavat traktorilla ristiin rastiin, ja sitten kylän kautta traktorin hytistä suoraan sikalaan. Kun vierailemme Saksan ja Tanskan sikaloissa, saatamme nauraa, kun joudumme menemään suihkun kautta sisään.”
”Meidän pitää päästä vauhdilla samaan tasoon kuin siellä, jos aiomme pärjätä. Isot yksiköt ovat tämän jo ymmärtäneet.”
Jeppo Lantgrisillä on viimeisten vuosien ajan tehty tehostetusti töitä salmonellan torjumiseksi. Tuotantotiloja on siivottu, ja asfalttia vedetty pihalle. Yritys on myös mukana sikatilojen bioturvallisuushankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on luoda bioturvaluokitus, joka mahdollistaisi sikaloiden riskitason huomioimisen vakuutusmaksuissa.
