Ketjuihin kuulumaton ruokakauppa on harvinaisuus. Ylöjärveltä löytyy lähiruokaan panostava villi kauppa, jonka monipuolinen lihatiski houkuttelee asiakkaita.
Yrittäjä Ville Pirtinaho häärää joka aamuiseen tapaansa Ruokakeitaan palvelutiskin takana. 12 metriä leveä tiski on kukkuroillaan kauniisti esille pantuja erikoislihoja ja kaloja. Palvelutiski tuntuu olevan asiakkaiden suosikki ja Pirtinahon silmäterä, vaikka siitä piti alun perin tulla vain muun tarjonnan täydentäjä.
”Huomasimme nopeasti, että palvelutiskistä pitää tehdä päätuote, jotta ihmiset saadaan kiinnostumaan uudesta kaupasta. Palvelutiskin ansiosta olemme saaneet kauppaamme myös huomattavan suuren miesasiakasjoukon”, Pirtinaho kuvailee.
”Haluan rakentaa joka päivä liha- ja kalatarjontamme monipuoliseksi. Esimerkiksi naudan- ja porsaanlihan eteen on tehty maatiloilla niin paljon töitä, että ne pitää laittaa kauniisti esille ja antaa asiakkaalle vielä oikeat paisto-ohjeetkin. Tämä kertoo arvostuksesta tuottajaa ja tuotantoeläintä kohtaan.”
Kesäkuisena arkiaamuna palvelutiskistä löytyy muun muassa suomalaista hevosen ulkofileetä, mangalitzapossua, karitsaa, ylämaankarjan ja kyytön lihaa sekä luonnollisesti nautaa ja sikaa monella tavalla leikattuna. Toimittaja saa maistiaisiksi purkkiin säilöttyä karhunlihaa. Sitäkin saattaa tulla myyntiin syksyllä.
”Lähikalaa emme ole valitettavasti nyt alkukesällä saaneet. Talvella meillä oli hyvin tarjolla kuhaa, haukea, siikaa ja madetta. Jossain vaiheessa kesää saamme taas Näsijärven kuhaa ja ahventa”, Pirtinaho lupaa.
Lihatiskin lihoista suurin osa tulee Pirkanmaan Lihapalvelusta Sastamalasta. Lihapalvelu toimii Liha-Hietasen teurastamon yhteydessä ja siksi Ruokakeidaskin saa myyntiinsä monenlaista lähilihaa Satakunnasta ja Pirkanmaalta. Pakastealtaasta löytyy lisäksi poroa, peuraa, sorsaa ja joitain kaukolihoja kengurusta ja ranskalaisesta minikalkkunasta lähtien.
Kaupan makkaravalikoima on myös laaja, kuinkas muuten, kun Tampereen kupeessa ollaan. Makkaroita toimittavat muun muassa Mattila Bros, Tapola, Tampereen Lihajaloste, Wigren ja Sausages Finland.
Tuoreina trendeinä lihatiskin lihoihin ovat tulleet uudet leikkuut, kuten naudan picanha, iron steak ja petite tender. Myös naudanlihan kuivakypsytys (dry-aged) on noussut suosioon ja kauppaan suunnitellaankin uutta kuivakypsytyskaappia. Hidas ilmakypsytys mureuttaa lihaa ja tuo siihen hieman voisen ja pähkinäisen aromin.
”Haluamme yllättää asiakkaat ja tuottaa heille ahaa-elämyksiä. Kun ihmiset saavat ostosreissullaan jotain ekstraa, tulee päivittäisestä kokkaamisesta palkitsevaa mielipuuhaa”, Pirtinaho uskoo.
”Tutustutamme asiakkaamme myös erilaisiin pihvirotuihin. Esimerkiksi äitienpäivän alla oli tarjolla neljää nautarotua. Oli palkitsevaa huomata, että muutama asiakas tuli heti seuraavana päivänä hakemaan lisää pihvilihaa, koska se oli niin hyvää.”
Ville Pirtinaho esittelee palvelutiskin äärellä punkalaitumelaista mangalitza-possua. Lihatiskillä palvelee myös Taina Lind.
Villistä ideasta villi kauppa
Ruokakeitaan omistajakolmikko ei ole eilisen teeren poikia kaupan alalla. Pirtinaho ehti toimia kymmenisen vuotta K-kauppiaana. Myös Timo Karppisella on takana pitkä ura K-kauppiaana. Pekka Pirtinaho, Villen setä, on puolestaan tehnyt uransa teknisen kaupan alalla.
Siirtyminen Keskon ketjusta villiksi kauppiaaksi on varsin poikkeuksellinen ratkaisu. Ville Pirtinaho perustelee valintaa halulla tehdä asioita omalla tavallaan.
”Ison ketjun tuki helpottaa monia käytännön asioita, mutta myös jäykistää toimintaa. Nyt pystymme toimimaan joustavasti ja tekemään päätökset nopeasti, mikä on lopulta asiakkaan etu.”
”Paperityötä itsenäisessä kaupassa riittää, sillä kaikki toimitussopimukset on tehtävä itse, vaikka käytämme hankinnoissamme tukkujakin. Paperityön suuri määrä oli pienoinen yllätys”, Pirtinaho tunnustaa.
Ruokakeidas avattiin kolmostien ja Tampereen ohitustien risteykseen, reilut kolme vuotta sitten. Tien toisella puolella sijaitsee Citymarket. Ruokakeitaan kanssa samassa rakennuksessa toimii Tokmanni.
Oman tiensä ruokakauppiailla on edelleen kädet täynnä työtä, jotta kauppa vakiinnuttaa asemansa. Liikevaihto on kuitenkin kasvanut tasaista tahtia ja tänä vuonna myyntiä kertyy kuutisen miljoonaa euroa. Kaupan yhteydessä sijaitsevan lounasravintolan yrittäjät vuokrasivat tänä vuonna pois, sillä pelkän kaupan pyörittäminen vie yrittäjiltä vähintään 80 tuntia viikossa.
Koronakevät toi myyntipiikin myös Ruokakeitaalle ja perusraaka-aineita myytiin paljon kotikeittiöihin.
”Hienointa oli se, että vaikka jauhelihan myynti lisääntyi valtavasti, meille ei tullut jauhelihasta missään vaiheessa pulaa. Koko ruokaketju venyi todella mahtavasti. Meni ihan kylmät väreet, kun tilauksiin pystyttiin vastaamaan niin nopeasti. Eikä kukaan nostanut edes hintojaan”, Pirtinaho kiittelee.
Ruokakeitaan väljät käytävät, monipuolinen liha- ja makkaratarjonta sekä parkkipaikat oven edessä houkuttelevat asiakkaita.
Lähiruokatori haaveena
Ville Pirtinaho on intohimoinen hyvän ruuan ystävä ja laittaa ruokaa mielellään myös kotona. Kaupassa kehitellään uusia tuotteita kuten kastikkeita ja marinadeja. Palvelutiskin henkilökunnassa on peräti neljä kokkia ja kaksi lihanleikkaajaa. Viimeisimmäksi vahvuuteen on liittynyt tamperelaisissa gourmetravintoloissa, Näsinneulassa ja Huberissa, aikaisemmin työskennellyt Pekka Koponen.
”Teemme läheistä yhteistyötä paikallisten ravintoloiden kanssa. Kehitämme keittiömestareiden kanssa uusia tuotteita ja hankimme ravintoloille laadukkaita raaka-aineita”, Pirtinaho kertoo.
Innostusta hyvään ruokaan riittää myös Ruokakeitaan parillakymmenellä työntekijällä. Jokainen työntekijä pääsee vastaamaan niistä tuotteista ja tehtävistä, jotka häntä luonnostaan kiinnostavat.
”Olemme löytäneet todella hyviä tekijöitä, joiden sydän sykkii ruualle.”
Pirtinaho toivoo tiiviimpää yhteistyötä ruuan tuottajien ja jalostajien kanssa ja kannustaakin tuottajia ottamaan rohkeasti yhteyttä. Tavoitteena olisi perustaa myymälään lähiruokaosasto, josta asiakkaiden olisi helppo löytää paikalliset tuotteet. Pirtinaho toivoo, että lähialueelle syntyisi enemmänkin ruuan tuottajia ja lupaa olla asiassa avuksi. Hän tarjoaa myös kaupan kylmä- ja pakkasvarastoja tuottajien käyttöön.
”Jos jollain yrittäjällä on suunnitelmissa jalostaa oman tilansa tuotteita, voisimme pohtia asiaa yhdessä. Meillä kaupassa tiedetään, millaisia tuotteita asiakkaat haluavat. Hinnoitteluakin voimme pohtia yhdessä”, Pirtin- aho kannustaa.
Hinta ei ole kauppiaan mielestä este ruuan menekille. Tuottaja voi asettaa tuotteelleen haluamansa hinnan ja kauppa myy sen omalla provisiollaan höystettynä. Kauppias ei lähde tinkimään tuottajan asettamasta hinnasta, vaan painottaa, että hyvästä tuotteesta pitää pyytää kunnon hinta.
”Uusien tuotteiden osalta jaamme mielellämme riskiä tuottajan kanssa. Silloin peli on reilua. Meille pääsee kokeilemaan menekkiä vaikka kahden kuukauden jaksoksi.”
Lähituotteiden myyntiin Pirtinahoa kannustaa myös se, että hän toivoo tuotantoketjun olevan mahdollisimman lyhyt. Mitä enemmän ketjussa on välikäsiä, sitä vähemmän rahaa jää alkutuottajalle.
”Maatalousyrittäjien pitää saada työstään riittävä korvaus. Vain se mahdollistaa maatilojen kehittämisen ja suomalaisen ruuan tuotannon”, Pirtinaho painottaa.
Eläkkeellä olevat maanviljelijät, Helka ja Risto Valkila, käyvät Ruokakeitaassa kerran viikossa ja kehuvat kaupan palvelua.
”Hyvää palvelua”
Asiakkaita piipahtelee lihatiskin äärellä tasaista tahtia. Eläkkeellä oleva ylöjärveläinen viljelijäpariskunta, Helka ja Risto Valkila, on ostoksilla vasta toista kertaa kevään koronakaranteenin jälkeen.
”Tästä on tullut meidän vakiokauppamme, jossa käymme kerran viikossa. Tämä on sopivan kokoinen ja valikoimat ja palvelu ovat hyvät”, Helka Valkila kertoo.
”Täältä käynnistettiin asiakkaiden toiveesta myös kotiinkuljetus, kun emme itse voineet käydä keväällä ostoksilla. Kotiinkuljetus toimi hyvin”, Risto Valkila kiittelee.
Eräälle motoristipartaiselle herralle Pirtinaho huikkaa haastattelun välissä, että tiskissä olisi uusi lauantaimakkara maisteltavaksi. Asiakassuhde on useamman vuoden mittainen ja kauppias tietää, kenellä kannattaa maistattaa uudet makkarat.
Suurkeittiössä työskentelevä Arja Sonne kertoo käyvänsä lihaostoksilla Ruokakeitaassa pari kertaa kuukaudessa.
”Ostan täällä käydessäni aina isomman satsin lihaa, sillä täällä on todella hyvät valikoimat. Laitan kotona kerralla suuremman määrän ruokaa, sillä vapaa-ajastani en enää viitsi käyttää kovin paljon aikaa ruoanlaittoon”, Sonne sanoo.
Meininki kuulostaa lupsakalta niin lihatiskillä kuin kassalla. Lähes kaikkien asiakkaiden kanssa vaihdetaan muutama sana ja vakioasiakkaiden ruokamieltymykset ovat myyjillä hyvin tiedossa. Tarkasti konseptoitujen ketjukauppojen rinnalla Ruokakeidasta voikin hyvällä syyllä kutsua hyvän mielen lähikaupaksi.
