Pöydällä on nippu maksamattomia laskuja ja teurastili tulee kahden kuukauden päästä. Tuttu tilanne monella tilalla. Budjetointi on paras tapa ennakoida kulujen ja tuottojen ajoittumista, mutta vain osa maatiloista seuraa aktiivisesti taloutta, tekee välintilinpäätöksiä tai analysoi tunnuslukuja.
Maatilayrityksen johtamisessa tärkeimpiä töitä ovat suunnittelu ja seuranta. Talouden osalta kirjanpidon mahdollisimman reaaliaikainen seuranta ja vertailu budjettiin ovat keskeisimpiä keinoja hallita maksuvalmiutta sekä varmistaa toiminnan kannattavuus ja vakavaraisuuden kehittyminen.
”Aktiivinen talouden seuranta antaa mahdollisuuksia tehdä korjaustoimia tilikauden aikana ja varmistaa vähintään tavoitteen mukaisen tuloksen”, kertoo talousjohtamisen ja konsultoinnin johtava asiantuntija Ari Nopanen ProAgriasta.
Esimerkiksi naudanlihaa tuottavilla tiloilla tuotannon kierto on hidasta ja erityisesti emolehmätiloilla iso osa tuloista ja tuista tulee syksyllä, vaikka laskuja tulee tasaisesti läpi vuoden. Budjetointi on paras tapa hoitaa taloutta siten, ettei kirstun pohja häämötä missään vaiheessa vuoden aikana.
Loppusyksy on parasta aikaa tehdä välitilinpäätös, analysoida sitä ja tehdä tarvittavia korjaustoimia ennen vuoden vaihdetta.
”Tilan kirjanpito kannattaa pitää ajan tasalla. Tällöin välitilinpäätöksen voi käytännössä ottaa milloin hyvänsä, seuranta on helppoa ja kiinnostavaakin”, Nopanen jatkaa.
Budjetointi, välitilinpäätökset, varsinainen tilinpäätös ja talouden tunnuslukujen analysointi koetaan kuitenkin usein maatilayrityksissä välttämättömäksi pahaksi, vaikka se pitäisi nähdä positiivisena ja palkitsevana työnä, joka antaa varmuutta ja pitää huolta siitä, että rahat riittävät.
”Kirjanpidon, budjetoinnin, tilinpäätökset, palkkahallinnon ja talouden seurannan voi halutessaan myös ulkoistaa siten, ettei itse tarvitse tehdä juuri muuta kuin hyväksyä saapuneet laskut. Kaikki tapahtuu sähköisesti”, Nopanen kertoo.
Ulkoistaminen on hyvä vaihtoehto, jos oma aika tai kiinnostus ei riitä. Pitämällä kirjanpidon ajan tasalla, voi kuitenkin löytää positiivisia puolia niin paljon, että kvartaaleittain tai jopa kuukausittain tapahtuva seuranta alkaa kiinnostaa.
”Kannattaa kuitenkin huomata, että johtamista ei voi helposti ulkoistaa. Vaikka taloushallinto olisi ulkoistettu kokonaan, yrittäjän on osattava analysoida mittareita ja tuloksia sekä tehdä tarvittavat korjaustoimenpiteet.”
Vaikka budjetoinnin hyödyt ovat kiistattomat, vain murto-osa tiloista budjetoi tulevan vuoden rahavirrat kassaan ja kassasta pois.
”Budjetoimalla ja seuraamalla talouden tunnuslukuja, saa parhaan mahdollisen käsityksen tulojen ja menojen ajoittumisesta ja niiden vaikutuksesta talouden hallinnassa”, Nopanen toteaa.
Menestyvässä yrityksessä laskut maksetaan ajallaan eräpäivään mennessä.
Budjetointi tuo myös säästöjä.
”Kun maksuvalmius on kunnossa ja tuotot ja kulut tasapainossa, voi esimerkiksi tarvikehankinnat ajoittaa ajankohtiin, jolloin ne ovat halvimmillaan”, Nopanen kertoo kuukausittaisen budjetoinnin hyödyistä.
Esimerkiksi lannoitteiden, siementen ja kasvinsuojeluaineiden hinnoissa ja saatavuudessakin on selvää kausivaihtelua, mikä kannattaa hyödyntää budjetoimalla hankinnat hintavaihtelut huomioiden.
Hyvä maksuvalmius vähentää lainarahan tarvetta. Parhaimmillaan voidaan jopa laittaa riittävä kassapuskuri poikimaan sijoitustoiminnan avulla.
”Varsinainen sijoitustoiminta ei maatilayrityksissä ole kovin tavallista, mutta esimerkiksi määräaikaiset, matalan riskin korkotilit tai nopeasti rahaksi muutettavat matalan riskin rahastot ovat usein nollakorkoista käyttötiliä järkevämpi ratkaisu”, Nopanen vinkkaa.
Parasta kuitenkin budjetoinnissa on, että se vähentää epävarmuutta.
”Kun on budjetti, jota seurataan, tiedetään, missä kunnossa tilan talous on, miten se on kehittynyt ja miten sitä pitää muuttaa tai korjata. Tällöin on myös helppoa ajoittaa investoinnit oikeisiin hetkiin ja pystyy toimimaan ennakoiden.”
Budjetoinnin avulla vähenee myös huoli siitä, selviääkö tulevista laskuista. Yllättäviltä menoeriltä ei aina voi välttyä, mutta kun maksuvalmius on kunnossa, niistä selvitään aiempaa useammin ilman ulkopuolista rahoitusta.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Parhaiten talouden johtamisessa kokivat onnistuneensa ne sikayrittäjät, jotka hyödynsivät muita enemmän talousjohtamisen työkaluja, selviää yrittäjille tehdystä kyselystä.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Kulunut kevät havahdutti suomalaisen kuluttajan uuteen ilmiöön, jossa kaupasta ei aina saa edes sitä kaikkien arkiruokien suosikkia eli jauhelihaa. Samaan aikaan kotimaamme nautamarkkina tuntui heräävän ensimmäistä kertaa vuosiin oikeaan keskusteluun maataloutemme tilanteesta. Suoramyynnistä tuli muutamassa viikossa trendikästä ja somekanavat täyttyivät uusista tiloista, jotka päättivät aloittaa lihan suoramyynnin. Onko tämä nyt se ratkaisu kannattavuuteen, saada kuluttajat
Keskeiset naudan vastustuskykyyn vaikuttavat tekijät ovat ruokinta, stressi ja tautipaine. Taudinaiheuttajien torjunta ja ennaltaehkäisy on tärkeää. Hyvä hygienia ja toimiva tautisulku estävät bakteerien, virusten ja loisten leviämistä karjaan ja karjassa.
Muhoslainen Karho-ojan karjatila myy verkkokaupan kautta luomulihaa suoraan kuluttajille. Markkinointia ei ole tarvittu. Pakastettujen tuotteiden jakelu hoidetaan helposti, joko suoraan tilalta tiettyinä päivinä tai REKO-renkaan kautta.
Iiläisellä Valtteri Pakosella oli voimakas halu ja innostus isännäksi. Häntä kuunneltiin ja vuonna 2021 tehtiin sukupolvenvaihdos. Isä Ilkka Pakonen toimii nyt Vaaralainen Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja avasi vappuna Olhavan Paussi kahvila-ravintolan.
Luonnonmukaisesti viljelevän ja karjaa kasvattavan tulee olla taitava ja valveutunut; tuotantotapa sopii osaaville ja ammattitaitoisille, siten erilaisten haasteiden ratkaiseminen sujuu sutjakasti. Myös joustavuutta ja avarakatseisuutta luomutuottajalta vaaditaan. Luomussa on omat haasteensa. Kotieläintuottajilla on muistissaan eläinten seleeninsaannin selvittely. Piileskelevä hivenaineen puute aiheutti karjoissa terveysongelmia. Haaste taklattiin, kun asia tiedostettiin, rehut analysoitiin, ja ruokintaan lisättiin luomutuotannossa sallittua
