Liharotusonnien käytöstä lypsykarjakäytössä on saatavilla korkealaatuisia indeksitietoja. Pohjoismaiset jalostusarvostelut kertovat, minkä isäsonnin vasikat syntyvät ongelmitta ja kasvavat hyviin teurastuloksiin.
Pohjoismainen jalostusarvoyhdistys NAV laskee neljä kertaa vuodessa indeksejä niille liharotuisille isäsonneille, joita on käytetty lypsykarjalle. Datan poiminta ja indeksien laskenta tapahtuu pohjoismaisella tasolla. Tämä johtaa lähes poikkeuksetta siihen, että lypsykarjalle käytettävä liharotuinen sonni saa arvostelunsa nopeasti ja arvostelujen luotettavuus nousee hyvälle tai jopa erinomaiselle tasolle.
Liharotusonnien arvosteluja lypsykarjakäytössä kutsutaan NBDI:ksi, joka on lyhennelmä nordic beef x dairy -indeksistä. Indekseihin pääsee tutustumaan NAVin näytöllä, joka löytyy osoitteesta https:// nordic.mloy.fi/NAVBeef/.
Sonninäytön tiedonhaussa pitää valita vasemmasta yläreunasta lihanaudan kasvatuskauden pituus, joka on Suomessa pitkä. Vaihtoehtona on myös lyhyt, joka kuvaa paremmin sonnien toimintaa Tanskan kaltaisessa mallissa.
Indeksien tulkinnassa tulee huomata muutama tärkeä seikka, joista merkittävin on se, että NAV toteuttaa NBDI-laskennan yli roturajojen. Tämä mahdollistaa sen, että rotujen vertailu indeksien avulla on mahdollista ja myös hyvin hyödyllistä. Viemällä kursorin indeksin nimen kohdalle aukeaa tietolaatikko, jossa kerrotaan lisätietoa indeksistä.
Liharodun käyttö lypsykarjoissa on yleistymässä, millä voidaan myös parantaa suomalaisen naudanlihantuotannon ympäristöystävällisyyttä. Sopiva liharodun käyttöaste on karjakohtainen juttu, yhtä ja ainoaa vastausta ei ole.
Faballa on käytössä tanskalaisten tutkijoiden kehittämä SimHerdBeef-ohjelma, joka arvioi liharodun käytön taloudellista optimia. Siihen vaikuttaa muun muassa karjan hedelmällisyys- ja terveystilanne. SimHerd-ohjelma ottaa huomioon useita tilan tunnuslukuja ja analysoi niiden perusteella useita erilaisia liharodun käytön vaihtoehtoja. Lisäksi lasketaan sukupuolilajitellun siemenen käytön vaikutusta taloudelliseen tulokseen ja mahdollisuuksiin käyttää liharotua.
Yleensä sukupuolilajitellun siemenen käyttö mahdollistaa runsaamman liharodun käytön. Tähän mennessä tehdyissä laskelmissa liharodun käytön optimi on vaihdellut nollasta 70 prosenttiin riippuen sukupuolilajitellun siemenen käytön tasosta. SimHerdBeef-analyyseja tekevät Faban eläinaineksen asiantuntijat.
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Pikkuporsaiden kastraatiokivun lievittäminen tulee tehdä suunnitelmallisesti. Tehokas kivunlievitys paikallispuudutusta ja tulehduskipulääkitystä käyttäen on porsaiden hyvinvoinnille ja kehitykselle oleellisen tärkeää.
Aika on rahaa ja hukkatöihin kulutettu työaika tuhlausta. Oman navettatyön tehokkuutta kannattaa pysähtyä miettimään.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
