Luken tutkijat uskovat, että Suomessa voidaan kehittää ympäristöystävällinen, terve lehmä, joka tuottaa hyvin. Lypsykarjataloutemme volyymi voisi kasvaa tai jopa kaksinkertaistua ekologisesti kestävästi.
Kun suomalainen lypsylehmien jalostustutkimus tarvitsi vuonna 1997 lisää laskentatehoa eläinten jalostusarvostelujen laskemiseksi, käytettävissä ei ollut silloisia supertietokoneita, vaan useita halpoja tietokoneita yhdistettiin ns. klusteritietokoneeksi ja käytettiin rinnakkaislaskentaa. Koneiden laskentakapasiteetin kasvettua on 2000-luvulla alettu hyödyntää yhä enemmän moniytimellisiä (multi-core) PC-koneita.
”Tietokoneiden kapasiteetin kasvu on aina tukenut tieteenalan kehitystä, ja eläinjalostuksessa on näin päästy hyödyntämään uusia teknologioita. Tällä hetkellä genomi- ja bioteknologia mullistavat eläinjalostusta samaan tapaan kuin 50-luvulla keinosiemennyksen tulo. Eläinjalostus ei ole mikään yksinäinen saareke vaan soveltaa monia tieteenaloja”, alkujaan soveltavan matematiikan ja tietojenkäsittelyn puolelta tieteenalalle tullut tutkimusprofessori Ismo Strandén sanoo.
Suomalaistutkijoiden kehittämiä arvostelumalleja ja -ohjelmia käytetään nyt koko maailmassa, mutta etenkin Pohjoismaissa, Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa.
”Yksi Luken vahvuus on vahva osaaminen perinteisen eläinjalostuksen alueella. Yhdistämme tällä hetkellä perinteistä ja genomista tietoa kehittäessämme nautojen jalostusarvosteluja.”
Lue koko juttu helmikuun 2018 Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
