Maataloudessa syntyvä monipuolinen data voi olla arvokasta. Sen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin hajallaan olevan tiedon keräämistä helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi yhteen paikkaan.
Sitä syntyy nykyään maataloudessakin paljon ja lähes kaikkialla. Dataa. Työkoneet, tukibyrokratia, viljelysuunnitelmat, sääasemat, traktorit, lypsyrobotit, kastelujärjestelmät, peltoon sijoitettavat anturit... Kaikki tuottavat valtavan määrän tietoa, joka on arvokasta tänään, mutta kenties vielä arvokkaampaa jo lähitulevaisuudessa.
Monissa tapauksissa data kuitenkin kulkee maatilalta suoraan esimerkiksi konevalmistajien yksityisiin tietokantoihin hyödyntämättä viljelijää. Tiedon omistaa maatalousyrittäjän sijaan teollisuus. Tilanne on sama tuotantosuunnasta riippumatta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
MaatalousKonemessut Helsingissä tarjosivat jälleen paljon nähtävää. Hehtaarikaupalla koneita sekä työtä helpottavia uutuuksia ja innovaatioita. Uusia oivalluksia, joista varmasti vielä kuullaan.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Suomessa kehitetty kone osaa siirtyä automaattisesti koeruutujen äärelle, arvioida hetkessä koko ruudun sadon, siirtyä seuraavalle saralle sekä palata lopuksi pois työmaalta.
Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat valjastaneet teknologian metsätuhojen torjunnan avuksi. Tavoitteena on pysäyttää hyönteistuhot alkuunsa ja välttyä suurtuhoilta.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
