Suomen metsät kuusettuvat voimakkaasti. Yksilajinen metsä on kuitenkin alttiimpi sairastumaan ilmaston lämpenemisen ja uusien tuholaisten paineessa. Monokulttuuri heikentää myös luonnon monimuotoisuutta. Uusia puulajeja tarvitaan kotoisten rinnalle.
Harjaantunut ihmissilmä on korvaamaton eläinten hyvinvoinnin seuraamisessa kanaloissa, navetoissa, lampoloissa ja sikaloissa. Uusi älyteknologia voi tuoda sekä käyttökelpoisen työvälineen että lisäsilmäparin eläinten tarkkailuun.
Hiilentekijät Pasi Lähteenmäki ja Jarkko Lahtinen vaalivat ikiaikaisen hiilenpolton perinnettä. Jotta valkorunkoinen koivu muuttuu laadukkaaksi, pitkään hehkuvaksi hiileksi, tarvitaan roima annos kokemusta, salaista tietoa ja rautaista ammattitaitoa.
Monen yrittäjän mielestä yrittäjyydessä parasta on, että voi suunnitella työnsä sellaiseksi kuin itse tahtoo. Työajan käyttö on merkittävä kysymys sekä työn mielekkyyden että yrityksen menestyksen kannalta.
Yrittäjä jaksaa paineiden alla, kun seisoo omien arvojensa takana ja pystyy elämään niiden mukaisesti.
Varsinaissuomalaiset emakko- ja luomutilat ovat löytäneet toimivan lantayhteistyön mallin. Ravinteet saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön.
Ennakoitu kuiviketurpeen saannin heikkeneminen ja hinnan nousu ajavat etsimään korvaavia materiaaleja. Helppoa vaihtoehtoa ei ole.
Koiraharrastajien kasvava määrä luo uutta yrittäjyyttä ja maankäyttötarpeita. Seurakoirat touhuavat koirametsissä, mutta palvelus- ja pelastuskoirilla on pulaa harjoitusalueista.
Suomen pohjoiset olot eivät estä kilpailukykyistä maidontuotantoa. Joillain tiloilla kustannukset ovat samaa luokkaa kuin Irlannissa.
Sijoituslannoitus on ollut pitkään valtamenetelmä ja sen on kerrottu sopivan Suomen kuiviin keväisiin. Onko edelleen näin?
