Harjaantunut ihmissilmä on korvaamaton eläinten hyvinvoinnin seuraamisessa kanaloissa, navetoissa, lampoloissa ja sikaloissa. Uusi älyteknologia voi tuoda sekä käyttökelpoisen työvälineen että lisäsilmäparin eläinten tarkkailuun.
Tekoälyn ja kameroiden avulla on kerätty Suomessa ensimmäistä kertaa tietoa kananpoikien käyttäytymisestä. Pöytyäläiselle Kiiskin tilalle asennettiin alkuvuodesta älykamerat, joiden avulla seurataan ja tallennetaan tietoa broilereiden tekemisistä ja aktiivisuudesta. Pilotointi kuuluu HKScanin eläinten hyvinvointia kehittävään Agrofood Ecosystem -työhön, jossa on mukana useita kumppaneita.
Tekoälyn ja kameroiden avulla havainnoidaan kolmea broilereille tärkeää luontaista käyttäytymistarvetta eli kehonhoitoa, ravinnonetsintää sekä pehkuissa kylpemistä.
”Seurantaa tehdään usealla eri parvella, jotta voidaan havainnoida myös mahdollisia kasvatuserien välisiä eroja”, Kiiskin tilan isäntä Mikko Kiiski kertoo.
Kanalassa on neljän tallentavan valvontakameran lisäksi selfie-kamera, joka ottaa kananpojista poseerauskuvia. Kamerat kiinnostavat tipuja kovasti, sillä kuvia tallentuu tietokantaan yhtenään. Kuvat ovat ihastuttaneet myös sosiaalisessa mediassa.
Kananpojat tykkäävät nokkia ja tutkia erivärisiä ja -muotoisia esineitä. Kiiskin kanalassa virikkeinä toimivat esimerkiksi rehulinjoissa roikkuvat sählypallot, erilaiset narut ja kiiltävät prikat.
”Vaakaa tiput käyttävät keinunaan”, Kiiski kertoo.
Broilerihallissa on orret lepäämistä varten ja pehkua kuopsutettavaksi. Täysrehun joukossa on kokojyviä, jotka tyydyttävät nokkimistarvetta.
Mikko Kiiskin kanalassa älykamerat seuraavat broilereiden käyttäytymistä ja virikkeiden kiinnostavuutta.
Touhukas kaiken aikaa
Kahdesta parvesta saatujen alustavien tulosten mukaan broilereiden aktiivisuustaso säilyy melko samankaltaisena kasvatuksen alusta loppuun. Ruuan etsintää, kylpemistä ja sukimista on havaittavissa koko elinkaaren ajan.
”Eri käyttäytymistarpeiden väliset suhteet muuttuvat niin, että aluksi esiintyy enemmän kehonhoitoa ja myöhemmin enemmän ruuan etsintää”, kertoo tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Leena Pohjola HKScanilta.
Kolmannessa parvessa pyritään saamaan kuva siitä, miten uudet virikkeet vaikuttavat lintujen aktiivisuuteen.
Vanhojen virikkeiden lisäksi halliin on laitettu kutteri- sekä turvepaalit, joiden päälle untuvikot pääsevät kipuamaan rahkasammalturveramppeja pitkin. Rakennelmat ovat osoittautuneet suosituiksi kiipeilytelineiksi.
”Kun kutteripaalit lintujen tepsuttelun myötä hajoavat, vaalea irtokutteri aktivoi lintuja kylpemään normaalia enemmän”, Kiiski arvelee.
Kuvavirta paljastaa myös ryhmäkäyttäytymisen.
”Kun yksi lintu aloittaa kylpemisen, niin seuraavassa hetkessä on jo isomman porukan turvekylpemiset käynnissä. Toki minulle tämä ei tullut yllätyksenä, sillä todistan sitä joka päivä hoitokierroksilla”, Kiiski tokaisee.
Broilerit ovat uteliaita eläimiä. Hallissa olevaan selfie-kameraan tallentui lukuisia poseerauksia.
Hyvä pohja kehittämiselle
Tekoäly nähdään yhtenä välineenä saada lisätietoa eläinten käyttäytymisestä. Ymmärryksen lisääntyessä voidaan kohentaa eläinten hyvinvointia esimerkiksi virikkeillä tai tuotantotilaratkaisuilla.
Luonnonvarakeskus selvitti HKScanin toimeksiannosta broilerien hyvinvoinnin mittaamiseen liittyviä digitaalisia ratkaisuja. Älykamerateknologiasta ja datan mallinnuksesta vastasi Empirica. Yritys rakensi tekoälyä käyttävän sovelluksen, joka kykenee havainnoimaan broilereiden tärkeimpiä käyttäytymismuotoja.
Koko projektin tarkoituksena on kehittää tilatasolle uusia virikkeitä, joiden avulla saadaan vahvistettua erilaisia käyttäytymismuotoja.
Mikko Kiiski lähti innolla mukaan lintujen hyvinvointia edistävään projektiin, koska koki sen samalla hyväksi keinoksi parantaa tuotannon läpinäkyvyyttä. Edelleen broilerien kasvatuksesta on vallalla paljon virheellisiä käsityksiä.
”Tekoälyn avulla saamme tallennettua havainnot aineistoksi ja esiteltyä muille. Näin broilereiden elämä tulee kuluttajille piirun verran tutummaksi”, hän sanoo.
Projekti on linjassa tuottajan omien tavoitteiden kanssa.
”Haluan olla osaltani edistämässä vastuullista, puhdasta ja kestävää ruuantuotantoa, jossa pystyn itse vaikuttamaan eläinten hyvinvointiin. Terve ja hyvin hoidettu parvi antaa myös parhaimman tuotantotuloksen.”
Vaikka osallistuminen on vaatinut ylimääräisiä työtunteja, Mikosta se on tuntunut lähinnä harrastukselta. Tilastot kiinnostavat nuorta isäntää. Hän odottaa kovasti sitä hetkeä, jolloin päästään käsiksi kaikkeen kerättyyn aineistoon. Sen pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä sekä suunnitella broilereiden hyvinvoinnin parantamista.
Kiiskin tilan kuulumisia voi lukea Kariniemen nettisivuilta Kotitilan elämää -blogista.
”Olen pitänyt tätä mukavana tapana avata arkeani muille”, Mikko sanoo.
Monen mahdollisuuden teknologia
Kiiskin broileritilalla pilotoitu käyttäytymisseuranta on lajissaan uutta Suomessa. Samankaltaisia projekteja on meneillään siipikarjatuotannossa eri puolilla maailmaa.
”Uskon, että tekoälyn käyttö lisääntyy tulevaisuudessa kotieläintiloilla käyttäytymisen ja hyvinvoinnin seurannan tukena. Tuottajan omaa tarkkailua ja seurantaa se ei kuitenkaan korvaa”, Pohjola korostaa.
Samaa mieltä on myös Mikko Kiiski.
”Kun tekoäly opetetaan näkemään samoja asioita kuin kasvattaja tai jopa enemmän, niin vain taivas on rajana mahdollisuuksille. Ennen ei voitu uskoa itse ajaviin autoihin ja nyt sekin on jo lähitulevaisuutta.”
Pilottiprojektin tuloksia aiotaan hyödyntää kaikilla Kariniemen kotitiloilla sekä myöhemmin HKScanin sopimustiloilla Tanskassa ja Virossa.
Toisen polven kasvattaja
Kiiskin tilalla lintuja on kasvatettu kohta 35 vuotta. Tällä erää kahdessa hallissa varttuu kerrallaan 60 000 broileria. Kolmatta vuotta tilaa isännöivän Mikko Kiiskin toiveissa on toiminnan laajentaminen ja työntekijän palkkaaminen lähivuosina.
Kotitilan jatkajaksi ryhtyminen ei ollut hänelle itsestäänselvyys.
”Opiskelin ammattikorkeakoulussa liiketaloutta sekä digitaalista markkinointiviestintää ja ehdin työskennelläkin alalla tovin. Kun vanhempieni eläköityminen tuli ajankohtaiseksi, päätin valita maatalousyrittäjyyden. Tavallaan olen yhdistänyt molemmat ammatit: teen työkseni maatilan töitä ja mediapuolesta on tullut harrastus.”
Ammatinvalinta ei ole kaduttanut. Palkitsevinta on oman työn jäljen näkeminen, vaikeinta työstä irtautuminen ja palautuminen. Arki ja työt täytyy osata aikatauluttaa eläinten ehdolla, mutta muistaa myös levätä.
”Tuotantoeläinten kanssa töissä ollaan 24/7 ja vapaapäiviä ehtii pitämään vain harvoin. Työmoodista ei pääse irti, jos lomapäiviä viettää kotona.”
Kiiskin tilalla viljellään päälajikkeena vehnää broilereiden ruuaksi.
”Pyrin viljelmään syysviljaa niin paljon kuin mahdollista, jotta peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys sekä hiilensidonta pysyvät korkeina. Viljelykiertoa monipuolistavat kaura ja härkäpapu.”
Hiilijalanjälkeä Kiiskin tilalla on pienennetty muun muassa suosimalla uusiutuvaa energiaa. Vuosi sitten tilalle asennettiin kahden akselin kääntyvät aurinkoseuraajat, jotka tuottavat sähköä jopa puolet enemmän kiinteästi asennettuihin aurinkopaneeleihin verrattuna. Aurinkosähkö kattaa kolmanneksen tilan sähkönkulutuksesta. Hallit lämpenevät hakkeella, ja energiapuuta ostetaan omalta metsänhoitoyhdistykseltä ja naapureilta. Joskus puut saadaan omasta metsästä.Kiiskin tilalle vuosi sitten asennetut kääntyvät aurinkopaneelit tuottavat kolmanneksen tilalla tarvittavasta sähköstä.
