Ilmaston lämpeneminen runsastaa nykyisiä metsätuholaispopulaatioita, mutta saattaa tuoda myös uusia tuhohyönteisiä ja sienitauteja. Tulevaisuuden uhkiin voidaan varautua suosimalla monipuolista metsikkörakennetta ja vähintään kahden, kolmen puulajin palstoja.
Reilu vuosi sitten muodostunut Suomen suurin luomumaitotila Virroilla on tehnyt kaikkensa saadakseen rehun riittämään ensin märän ja sitten kuivan kesän jäljiltä. Lähes kahdeksansataapäisen karjan ruokkimiseksi on paalitettu kesantoja kauempaakin.
Lypsyrobottinavetoiden ajankäytössä on valtavia eroja: tehokkaimmissa kahden robotin navetoissa työt tehdään päivässä seitsemän tuntia nopeammin kuin työnkäytöltään tehottomissa navetoissa.
Vain kolme vuotta rakentamisen välissä ehti muuttaa konseptinavetan ja itse rakennetun hintasuhteet päinvastoin.
SeiLab eli Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio Kauhajoella on viljelijöiden ja eläinten kasvattajien käytettävissä rehun sisältöön liittyvissä kysymyksissä.
Antilat ovat niitä harvoja, jotka saivat ruista kylvettyä märkänä syksynä 2017. Kylvö jäi syyskuun puolelle. Myöhäisyydestä huolimatta satoa tuli kohtuullisesti.
Rikkakasvien torjunnassa käytettävän glyfosaatin erilaiset vaikutukset maaperään, pintavesiin, muihin kasveihin ja eliöstöön kiinnostavat nyt suomalaistutkijoita.
Riistan elinoloja voi kohentaa jokaisessa kasvatusvaiheessa pienin metsänhoidollisin keinoin. Ruokaa ja suojaa riistalle tarjotaan jättämällä metsään tiheikköjä, säästöpuuryhmiä ja alikasvosta sekä varjelemalla muokkauksessa mustikka- ja varpukasvustoja.
Maatilan Pellervon lukija- ja ammattimatka vie meidät huhtikuussa vauraaseen Sveitsiin. Matkan aikana tutustumme laajasti Sveitsin maa- ja metsätalouteen sekä kulttuuriin ja ihmisiin. Asumme tyypillisessä alppikylässä, josta teemme mielenkiintoisia päiväretkiä lähiseudulle
Onnistuneesta peruskuivatuksen parantamisesta on niin paljon iloa, että peltojen vesitalous pitäisi ottaa osaksi viljelysuunnitelmaa, sanoo suunnittelija Mikko Ortamala ProAgriasta.
