Minna Norismaa haluaa tehdä kaiken niin hyvin kuin pystyy. Se on vienyt eteenpäin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Hän työskentelee ProAgrialla ruokinnan, eläinten hyvinvoinnin ja automaattilypsyn valtakunnallisena huippuosaajana.
Minna Polvijärveltä oli hevostyttö ja halusi kouluun Ypäjälle. – Onneksi en päässyt, vaan lähdin Ilomantsin maatalousoppilaitokseen ja päädyin lehmien pariin, ProAgrian ruokinnan, eläinten hyvinvoinnin ja automaattilypsyn valtakunnallinen huippuosaaja Minna Norismaa sanoo.
Koulun päätyttyä hän kysyi töitä silloiselta karjantarkkailuyhdistykselta, ja pian työuran aloittaneesta vuoden ensimmäisestä maanantaista tulee 40 vuotta. Minna Norismaa on selvästi kulkenut mieleistään polkua.
– Näiden vuosien aikana muutos on ollut suurta maataloudessa ja omassa työssäni. Minulla on ollut monipuolinen työ ja olen voinut suuntautua siinä itseäni kiinnostaviin asioihin. On ollut vapautta tehdä työstä itsensä näköinen.
Norismaa on ollut työssään koko ajan maidontuotannon parissa, mutta hyvinkin erilaisissa tehtävissä. Vuoden 1995 jälkeen hän toimi kymmenisen vuotta laatujohtamisen parissa, kouluttautui ja koulutti laajasti maitotilayrittäjiä eri järjestelmiin ympäri Suomen.
Sen jälkeen hän palasi takaisin perustyöhön maidontuotannon ja lehmien pariin. Työhön tulivat mukaan lean-johtaminen ja strategiatyöskentely.
Ennen koronaa Suomen kartta ja maantiet tulivat tutuiksi automaattilypsyjärjestelmien käyttöönotoissa ja lomittajien koulutuksissa.
– ProAgrialla oli yhteistyösopimus käyttöönotoista DeLavalin kanssa ja silloin tuli ajettua autolla todella paljon ympäri Suomea.
"Arvostan maidontuottajien suunnatonta ahkeruutta, joustavuutta, ammattitaitoa, sitkeyttä ja motivaatiota."
Jos Norismaan asiakkaat eivät aamuisin pitkään venyttele, rivakasti alkaa hänen oma aamunsakin. Joka-aamuisen juoksulenkin jälkeen tietokone aukeaa seitsemältä viestien lukemisella ja niihin vastaamisella. Sen jälkeen hän valmistautuu päivän palavereihin.
– Ennen kuin aloitamme palaverin tilan kanssa, tarkastelen tilan robotin ohjelmiston sekä meijerin ja tuotosseurannan tiedot.
Palaveria varten Norismaa pyytää usein myös kuvia ja videoita navetalta. Näitä katsomalla hän pohtii yhdessä tilanväen kanssa, mitä lehmien olemus kertoo ja miten navetalla sujuu.
– Punainen lanka tilan arjessa ja tavoitteissa kulkee asiakaskohtaisesti, ja palaverien myötä jatkamme sen langan kuljettamista kohti tavoitteita.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Maitoyrittäjien tuotannonjohtamisen kurssille osallistuneet oppivat Mäkelän tilalla huippuunsa hiottuja siirtymäkauden lehmien prosesseja ja vasikoiden alkuhoitoa.
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Millolan emolehmätilan herefordit saavat viettää mahdollisimman vapaata ja itsenäistä elämää. Tilanpidossa tehdyt muutokset ovat lisänneet sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia. Sitä mieltä ovat tilan yrittäjät, Mikko Leikola ja Anu Juurakko.
Utaretulehdusta aiheuttavat bakteerit jaetaan tartunnallisiin ja ympäristöperäisiin bakteereihin. Useilla bakteereilla esiintyy kuitenkin molempia kantoja.
Eläin Pellervon lukijat ovat syksyn ajan seuranneet Kaustisen tilan pihattohankkeen etenemistä. Kauha kuopaisi maata ja rakennustyöt alkoivat heinäkuussa, ja marraskuun lopulla uuteen pihattoon saapui tuhatkunta vierasta juhlimaan avajaisia. Päivi ja Jouni Kaustisen mukaan kävijöiden innostunut ja positiivinen tunnelma jäi erityisesti mieleen. He uskovat sen kertovan myös alan arvostuksen noususta. Avoimuus rakennusprojektin etenemisestä ja vaiheista mediassa
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Säilörehun osuus maidon tuotantokustannuksista on tyypillisesti 17–32 senttiä litralta. Kun karkearehun tuotantokustannukset lasketaan tarkasti, voidaan tunnistaa sekä säästömahdollisuudet että tuotannon pullonkaulat.
Uuteen vuoteen, seuraavaan satokauteen ja jälleen lähestyvään poikimakauteen tulee vuosittain suhtauduttua innostuksella, ja joka kerta seuraavan vuoden näkee parempana. Onko siinä kenties ikuisen yrittämisen salaisuus? Onko siinä myös syy, miksi maatalous vain jatkaa porskuttamistaan, vaikka kannattavuuskertoimen mukaan tiloista valtaosan pitäisi olla jo kuolleita ja kuopattuja? Rehellisen raadollisesti nyt on aika, jolloin viimeistään pitäisi olla kaivettuna
