Kiimantarkkailu on tahtotila, joka laitetaan on-asentoon karjanhoitajan jokaisen työvuoron alussa. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja millaisia vaiheita lehmän kiimakierrossa ja hormonitoiminnassa on?
Hoitajan on tiedettävä, mitä eläimiä kiimojen osalta tarkkaillaan. Tilalla olisi hyvä olla sovitut kirjaamis- ja ohjeistamismenetelmät, että tarvittavat tiedot ovat kaikkien saatavilla.
Eläinten tarkkailu ja havainnointi auttavat karjan kokonaisuuden hahmottamisessa ja tekevät työstä mielenkiintoista. Hyvällä tarkkailulla tehdään yhdessä karjanpidon tulevaisuutta.
Tiinehtymisen viivästyessä matalan maitotuotoksen tai ummessaolon aika pitenee ja eläin alkaa herkästi lihoa. Se altistaa monille aineenvaihduntasairauksille ja maksan rasvoittumiselle, mikä ilmenee hankalina ja hintavina ongelmina poikimisen jälkeen.
Poikimavälin piteneminen aiheuttaa taloudellisia tappioita ja lehmän elinikäistuotos pienenee. Karjan uudistamiskustannus kasvaa, jos utareeltaan terve lehmä joudutaan poistamaan tiinehtymättömyyden takia.
Nykyisin eläimiä tarkkaillaan automaattisesti monin eri tavoin. Siitä on suuri hyöty päivittäisissä työtehtävissä, kun aikaa ja tahtoa riittää raporttien antaman tiedon hyödyntämiseen ja tehokkaan tuotantokierron ylläpitoon. Kiireen keskellä kiimattomuus saattaa helposti jäädä huomaamatta.
Lomituksen alkaessa tarvitaan lisäksi tehtäväksi antaminen ja tehtäväksi ottaminen.
Naudalla on jatkuva kiimakierto, joka on monen eri hormonin yhteistoiminnan tulosta. Kiimojen väli on 18–24 vuorokautta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Minna Norismaa haluaa tehdä kaiken niin hyvin kuin pystyy. Se on vienyt eteenpäin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Hän työskentelee ProAgrialla ruokinnan, eläinten hyvinvoinnin ja automaattilypsyn valtakunnallisena huippuosaajana.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Alajärven Lehtimäellä sijaitseva Karin luomutila on pitkän kokemuksen pohjalta kehitetty moderni maitotila, joka valittiin Vuoden 2025 luomuyritykseksi. Tilalla panostetaan erityisesti eläinten terveyteen, omavaraiseen rehuun ja työn mielekkyyteen.
Millaista lehmää tarvitaan maitotilalla vuonna 2038? Tätä ratkotaan parhaillaan, kun pohjoismaista kokonaisjalostusarvoa NTM:ää uudistetaan. Tulevaisuuden navetassa korostuvat teknologia, tehokas rehunkäyttö sekä eläimen kyky pysyä terveenä ja toimia suuressa karjassa.
Rantatien tilan 27-vuotias yrittäjä Lotta Sirkesalo pyörittää kahden tilan kokonaisuutta, viljelee peltoja sekä kasvattaa nautoja ja lampaita. Naisen vauhdikas arki on tullut monelle tutuksi sosiaalisen median elämänmakuisten videoiden kautta.
Eläimen terveyttä ja hyvinvointia uhkaava ongelma on tärkeää huomata ajoissa, mutta miten? Muista ryhmän eläimistä poikkeava käytös on keskeinen merkki siitä, että eläimen voinnissa on jotain menossa huonompaan suuntaan. Juttusarjan ensimmäisessä osassa asiaa erityisesti poikima- ja laidunhalvauksesta.
Sikatalouden rakennemuutos jatkuu, mutta loivempana. Lammastalouden näkymä on aiempaa valoisampi. Lihasiipikarjan tuotannon kasvu nojaa vahvoihin yrittäjiin, ja kanatilojen iso rakennemuutos alkaa olla loppusuoralla.
Tanskalainen karjatilallinen vieraili keväällä Semex Finlandin järjestämillä koulutuspäivillä Vierumäellä kertomassa tilansa toiminnasta. Muutto toiseen maahan on antanut puitteet hioa niin karjan tuloksia kuin tuotannon kannattavuuttakin. Tilan tunnusluvut ovatkin kehittyneet hyvin vuodesta 2014 vuoteen 2026.
