Nämä jutut ovat Leena Pakarisen käsialaa.
Oman tilan herneseosvilja on peruskivi ilmajokisen Noppa-Perälän luomumaitotilan väkirehuseoksessa. Myös rypsi tulee omilta pelloilta, ja apilat sitovat typpeä säilörehunurmien kasvuvoimaksi.
Keinosiemennys ja kiimapannat toimivat kiuruvetisellä Peltoniemen tilalla ensin "kolmantena sonnina" laajennuksen jälkeen. Nyt seksattu siemen tuo kasvua sonnipoikiin ja parempaa emoainesta hiehoihin.
Tapelin luomuporsaat köllöttelevät olkipatjoilla ja kulkevat ympäri vuoden vapaasti sisään tai ulos. Kiuruvetinen Hannu Kämäräinen viljelee pohjoisinta Suomen seitsemästä luomusikalasta.
Lihasonnien laiduntaminen on taloudellisesti järkevää varsinkin perinnebiotoopilla. Koko kasvatusajan päiväkasvut ja teurastulokset olivat lähes samat laiduntaneilla ja seosrehuruokituilla, mutta ero näkyi rasvaluokissa.
Kevyempi karjanäyttelykonsepti kiinnostaa savolaisia maitotiloja. Pohjois-Savon Karjakerhon Tila-Mansikki-näyttelyyn osallistui tänä vuonna 26 tilaa ja kaikkiaan 92 eläintä.
Siitossonnin hankinta emotilalle on iso päätös, jonka tulokset punnitaan tulevaisuudessa. Prosessi alkaa oman karjan tuntemisesta. Vanhantalon tilalle Rautalammille saapui kesällä uusi sonni, Aron Uniikki.
Alkukesän nopeampi lohkokierto ja emot aikaisemmin laitumelle. Siinä ovat suurimmat muutokset juvalaisen Pien-Piispalan emoluomutilan kesärutiineihin uuden laidunsuunnittelutyökalun kanssa.
Mika ja Sirkku Nieminen Ruokoniemen tilalla Ylöjärvellä voivat olla melko rauhallisin mielin kyberhäiriöuutisista. Kahden robotin maitotila on vastikään uudistanut tietoverkkonsa ja panostanut tehokkaaseen palomuuriin.
Lehmänkellon kalkatus oli ennen pätevä tapa paikallistaa eläimet. Vanhantalon charolaiskarjan kellokkailla Rautalammilla on nyt pannoissaan GPS-paikantimet, jotka kertovat laumojen sijainnin lisäksi laidunlohkojen syönti- ja lepoajat.
Kallion tilan uusi emopihatto alitti kustannusarvion yli 100 000 eurolla. Siitäkin huolimatta, ettei joka kohdassa valittu halvimpia ratkaisuja. Kustannussäästöt syntyivät harkiten ja pienistä puroista.
Essi ja Ville Korhonen Valolan tilalta Rautalammilta rakensivat viime vuonna kahden robotin pihaton. Sinne iskeneen sorkanvälin ajotulehduksen nuori viljelijäpari sai nujerrettua tarkalla karjasilmällä ja ahkeralla sorkkapesulla.
Kun poikimisen jälkeiset ongelmat saadaan kuriin, lehmien lypsykausi lähtee hyvin käyntiin. Eläimet heruvat oman potentiaalinsa mukaan, eikä tuotoksesta leikkaudu paras osa pois.